Yritysten tiedot, muun muassa kotipaikan, näkee julkisesta YTJ-palvelusta.

Aika ajoin Joutsan seutukunnallakin kuullaan, että joku paikallinen yritys harkitsee virallisen kotipaikkansa muuttamista tai sitten toteuttaa tällaisen muutoksen. On myös tiedossa ainakin yksi pääkaupunkiseudulla toimiva iso yritys, jonka virallinen kotipaikka on Joutsa, vaikka yrityksellä ei paikkakunnalla ole juuri mitään toimintaa.

Yleensä tällaisella virallisen kotipaikan muutoksella halutaan antaa kuntien päättäjille ja viranhaltijoille negatiivista tai positiivista viestiä. Esimerkiksi kunnan yritysilmapiiriin suivaantunut yrittäjä saattaa vaihtaa yrityksen virallisen kotipaikkakunnan naapurikuntaan.

Joutsan Seutu selvitti Suomen Yrittäjien, verohallinnon ja Tilastokeskuksen avustuksella, mitä vaikutuksia tällaisilla kotipaikkakunnan muutoksilla on. Lyhyesti voi sanoa, että virallisen kotipaikan muutoksella ei ole – mahdollista symbolista vaikutusta lukuun ottamatta – juuri mitään vaikutuksia. Tosiasiallisen toimipaikan siirrolla sen sijaan toki on merkittäviäkin vaikutuksia.

Seuraavat pohdinnat koskevat osakeyhtiöitä, avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä. Toiminimiyrittäjän eli ammatinharjoittajan yrityksen kotikunta on aina sama kuin yrittäjän kotikunta.

Yhtiö voi valita kotikunnakseen minkä tahansa suomalaisen kunnan. Kotipaikan ei tarvitse liittyä yhtiön toimintaan, eikä yhtiön ilmoittaman osoitteen tarvitse olla samassa kunnassa kuin kotipaikan, vaikka yleensä näin luonnollisesti onkin. Yritys voi siis vaihtaa viralliseksi kotikunnakseen minkä tahansa Suomen kunnan.

Virallisen kotikunnan vaihdoksella ei ole juuri mitään vaikutuksia. Lähtökohtaisesti vuosittainen yhtiökokous tulisi pitää yrityksen kotipaikkakunnalla, mutta perheyrityksissä tälläkään ei luonnollisesti ole mitään käytännön merkitystä. Yrityksen kotipaikan mukaan kuitenkin määräytyy toimivaltainen tuomioistuin, joten tässä mielessä ei välttämättä kannata muuttaa yrityksen kotipaikkaa kovin kauaksi.

Suomen Yrittäjien mukaan virallinen kotipaikka ei myöskään vaikuta siihen, mihin yrittäjäjärjestön paikallisyhdistykseen yritys voi kuulua. Eli Joutsassa toimiva yritys voi olla Joutsan Yrittäjät ry:n jäsen, vaikka sen virallinen kotipaikka olisi vaikkapa Helsinki – ja päinvastoin.

Virallisen kotipaikan vaihdos ei myöskään vaikuta siihen, mihin kuntaan yrityksen maksamat verot jaetaan. Yritysten verot nimittäin jaetaan kunnille vain ja ainoastaan sen mukaan, montako työpaikkaa yrityksellä on kussakin kunnassa. Jos siis esimerkiksi joutsalaisella firmalla on toimipaikat Hartolassa, Sysmässä ja Joutsassa ja kaikissa toimipisteissä yhtä monta työntekijää, yrityksen verot jaetaan tasan näiden kolmen kunnan kesken. (Tarkemmin sanottuna kunnille jaetaan yhteisöverosta laskennallinen erä, joka ei ole euromääräisesti sama kuin yrityksen maksamat verot.)

Eri asia on sitten se, jos yritys muuttaa toimipisteensä samalla, kun muuttaa virallista kotikuntaa. Tämä voi tulla kysymykseen erimerkiksi sellaisilla urakointialan yrityksillä, joiden työmaat ovat ympäri Suomea ja kotipaikkakunnalla vain pieni toimisto. Tällöin toimiston siirto uudelle kotipaikkakunnalle voi olla kohtalaisen helppoa ja samalla siirtyvät yrityksen työpaikat ja verot uuteen kuntaan.

Verohallinto lähettää kunnille säännöllisesti tarkistuslistoja yritysverojen tilityksistä. Kuntien velvollisuutena on tarkistaa, vastaavatko listat paikallisten yritysten todellisia tilanteita. Voi esimerkiksi käydä niin, että verottajan tiedossa ei ole jonkin yrityksen toimipisteessä tapahtuneet muutokset henkilökunnan määrissä. Tällöin kunnan tulisi ilmoittaa asiasta verottajalle, jotta verojen jako-osuus saadaan kohdilleen.

Kaiken kaikkiaan yritysten merkittävin hyöty kuntataloudelle ei useimmiten tule varsinaisten yritysten maksamien verojen kautta, vaan yrityksen työntekijöiden maksamien kuntaverojen kautta. Kunnille olisikin tässä mielessä kaikkein tärkeintä saada veroa maksavia työntekijöitä asukkaikseen. Toki yleensä ensin pitää saada paikkakunnalle yritysten työpaikkoja.

Markku Parkkonen

Tagged with →