Kunnanhallituksen jäsen Jarmo Liukkonen viittaa Puheenvuoro-palstan kirjoituksessaan 23.1. useassa kohdassa Seututerveyskeskuksen johtoon ja sen sanomisiin ja pyrkimyksiin koskien niin Joutsan uuden sote-keskuksen rakentamista kuin Joutsassa jatkossa tarjottavia sote-lähipalveluita ylipäätään. Vaikka Liukkonen ei suoraan kirjoituksessa nimeäkään ketään, ymmärrän, että hän tarkoittaa allekirjoittanutta. Koska olen itse myöskin sote-keskuksen rakentamistoimikunnan jäsen ja hyvin perillä siellä käydyistä keskusteluista sekä erityisesti omista sanomisistani ja mielipiteistäni, haluan tässä kirjoituksessa oikaista pahimmat Liukkosen tekstissä olevat selvät vääristelyt ja tarkoitushakuisen mustamaalaamisen. Puheenvuorojeni vääristelystä olen häntä huomauttanut useaan kertaan myöskin kokouksissa siten, että muutkin toimikunnan jäsenet ovat tämän kuulleet ja jopa pyrkineet omalta osaltaan häntä korjaamaan. Lisäksi en voi olla ihmettelemättä sitä kompetenssia, millä Liukkonen näitä arvioitaan tekee, erityisesti ratkaisujen toimivuuden osalta. Onko hänkin liittynyt emerituskollegojen arkkiviisaaseen kuoroon, kenties kirjekurssein?
Olen viimeisen kahden vuoden aikana tuonut ilmi seuraavat mielipiteeni järjestelmällisesti sekä Joutsan sote-keskuksen suunnittelussa, että Seututerveyskeskuksen johtokunnan ja järjestämistoimikunnan kokouksissa, kuin myös maakunta- ja sote-uudistuksen johtoryhmässä ja maakunnan palveluverkkovalmistelussa:
1) sote-palveluverkon (nykyisten terveysasemien) on katettava jatkossakin koko maakunta siten, että kaikissa kunnissa (ml. niin Joutsa kuin esim. Luhankakin) tuotetaan vähintäänkin minimipalvelut (lääkärin ja hoitajan vastaanotto sekä laboratorionäytteenotto): mielestäni ei siis voida lähteä suunnittelemaan palveluita siten, että jossakin kunnassa ei vastaanottopalveluita ole lainkaan oli kunnan asukasluku mikä tahansa!
2) Seututerveyskeskuksen kuntien osalta pidämme huolta siitä, että kolmeen suurimpaan asukaskeskittymään (Joutsa, Keuruu ja Laukaa) järjestetään kaikkiin ns. laajan palvelurepertuaarin sote-keskuspalvelut. Näitä ovat mmm. seuraavat palvelut:
– hoidon ja palveluiden tarpeen arviointi: terveydenhuollon ammattilaisen tekemä arvio palveluiden/ tutkimusten/hoidon tarpeesta,
– monipuoliset avovastaanottopalvelut vauvasta vaariin: mm. palveluohjaajan/sosiaalityöntekijän, yleislääkärin, sairaanhoitajan, aikuisneuvolan, fysio-, puhe- ja toimintaterapeutin vastaanotto sekä tarvittavien erikoisalojen kunsultaatiopalvelut (esim. geriatria, lastentaudit, psykiatria, kardiologia, ortopedia ja keuhkosairaudet jne),
– päihde- ja mielenterveyspotilaiden avohoito,
– perhekeskustoiminta: lasten, nuorten ja perheiden tarvitsemat avovastaanotto- ja neuvolapalvelut ja niihin liittyvät sosiaalipal-velut,
– ikääntyvän väestön tarvitsemat terveyden- ja sairaanhoidon palvelut yhdessä kunnan kanssa: palveluiden tarpeen arviointi, kuntoutuspalvelut ja kotiin vietävät sairaanhoidolliset palvelut,
– lisäksi alueellisesti tulee huolehtia ympärivuorokautisista sairaanhoidollisista palveluista erityisesti ikäihmisille,
– ennaltaehkäisevät palvelut,
– hammashoidon palvelut .
Kuuluin Joutsan kunnanhallituksen asettamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmään, jonka raportin kunnanvaltuusto hyväksyi jo kokouksessaan 16.10.2017. Siinä esitimme, että Joutsassa säilytetään nämä ns. laajan palvelun lähipalvelut.
Kunnan edustajille luovutettiin 3/2018 Liukkosen keräämä adressi, jonka allekirjoittivat noin 1.500 henkilöä, jotka toivoivat tässä yhteydessä vuodeosaston säilyttämistä Joutsassa. Tämä toive on huomioitu alusta lähtien palveluiden suunnittelussa, enkä minä ole missään vaiheessa ollut tätä toimintaa Joutsasta lopettamassa. Sote-keskussuunnittelun aikana totesimme yhteisesti, että erilaisiin valtakunnallisiin ja maakunnallisiin selvityksiin perustuen ympärivuorokautisen laitoksessa tapahtuvan sairaanhoidon ja perinteisen vuodeosastotoiminnan tarve tullee jatkossa muuttumaan, kun esim. sairauksien hoitomuodot kehittyvät.
Ja näin on jo nyt tapahtunutkin: vuoden 2018 aikana Joutsan sairaalassa toteutui yhteensä 5.651 hoitopäivää, joka oli 19 % vähemmän kuin vuonna 2017 (6.705 päivää). Näistä joutsalaisia hoidettiin 4.446 päivää, toivakkalaisia 576 päivää, luhankalaisia 539 päivää, laukaalaisia 15 päivää ja muita yhteensä 75 päivää. Keskimääräinen hoitojakson pituus vuonna 2018 Joutsan sairaalassa oli 6,1 vrk (vrt. Keuruulla 4,8 ja Laukaassa 3,0 vrk). Luvut kertovat siitä, että vuodeosastohoito kehittyy koko ajan lyhytkestoisempaan suuntaan ja potilaat pyritään kotiuttamaan kotiin / asumispalveluyksikköön mahdollisimman nopeasti.
Tämä tulevaisuuden muutostrendi ja palvelutarve huomioon ottaen olen ehdottanut, että Joutsassa säilytetään ympärivuorokautiset sairaanhoidolliset palvelut siten, että toiminta yhdistettäisiin fyysiseesti jo nyt olemassa olevaan toiseen ympärivuorokautiseen yksikköön eli palvelukeskus Jouseen. Tätä mallia puoltavat ainakin seuraavat seikat: Jousi tulee joka tapauksessa peruskorjata ja sinne on jo valmiiksi rakennettu mm. sprinklerjärjestelmä paloturvallisuutta edistämään. Peruskorjauksen hinta on maltillinen ja joka tapauksessa edessä. Sekä vuodeosaston että tehostetun palveluasumisen yksiköiden sijainti fyysisesti mahdollisimman lähekkäin mahdollistaa henkilöstön yhteiskäytön ja tätä kautta paremman potilasturvallisuuden. Lisäksi potilaspaikkojen käyttö on joustavampaa ja jos esim. sairaanhoitoa tarvitsevia potilaita on joinakin aikoina vähän, voidaan niille paikoille ottaa kuntoutus- ja intervallihoitoa tarvitsevia potilaita. Tällä mekanismilla parannamme myös nyt kotona intervalli- tai arviointipaikkaa odottavien potilaiden hoitoa. Julkisuudessa käytetty vuodeosaston uusi nimi sakuko viittaa juuri monipuolisiin palveluihin: sairaanhoidolliset, kuntoutukselliset sekä kotiin vietävät palvelut ympärivuorokautisesti.
Olen siis tässä(kin) pyrkinyt, vastoin kuin mitä Liukkonen koko ajan sanoo ja kirjoittaa, osoittamaan, että Joutsassa tarvitaan ympärivuorokautiseen sairaanhoitoon, mutta myös kuntoutukseen panostava yksikkö. Osin jo nykyisessä ja mahdollisesti tulevaisuudessa yhä pahenevassa työvoimapulassa tulisi meidän kunnan kanssa ehdottomasti yhdistää työvoimamme, jotta nämäkin palvelut Joutsassa saataisiin turvattua. Yksiköiden yhdistämistä puoltaa lisäksi se uusiin sote-lakeihin liittyvä uhkakuva, jossa uudistuksen jälkeen kaikki vuodeosastopaikat siirtyisivät uuden maakunnallisen, keskusvetoisen yksikön alaisuuteen. Jos siinä tilanteessa Joutsassa on erillinen, muusta ympärivuorokautisesta toiminnasta erillään oleva vuodeosasto, on se silmätikkuna ja helposti lakkautusuhan alla, olkoonpa kooltaan sitten minkä kokoinen tahansa.
Tämä sakukon uusi sijoittamispäätös mahdollistaisi siten myös nämä muut tärkeät sote-palvelut täysimittaisena Joutsaan, kun uuden sote-rakennuksen kustannukset laskisivat vuodeosaston jäädessä siitä rakentamisesta pois. Tällöin uuteen rakennukseen voidaan sijoittaa kaikki yllä luetellut avopalvelut ml. perhekeskus. Tilat riittävät hyvinkin ja rakentamiskustannukset jäävät alle rajoituslain 5 miljoonan euron. Tulevaisuuden käyttökustannuksia vähentäisi jo sekin, että koko uusi rakennus voidaan laittaa kiinni iltaisin ja viikonloppuisin, eikä uutta taloa tarvitse sprinklata.
Joutsa tekee nyt tärkeää päätöstä tulevaisuudestaan. Se päätös ei koske pelkästään uuden sote-keskuksen rakentamista tai vuodeosaston pysymistä kunnassa, vaan se koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, niiden saatavuutta ja pysyvyyttä kunnassa myös jatkossa. Tässä yllä esitetyssä ratkaisussa kaikki ovat mielestäni voittajia! Ja mikä parasta, tällä ratkaisulla voitte olla vaikuttamassa siihen, että Joutsa näkyy houkuttelevana myös lapsiperheille ja nuorille. Älkää tyytykö Liukkosen lakoniseen toteamaan, että asukasmäärä vähenee vähenemistään – tehkää ratkaisuja, jotka saavat sen kasvuun ja kantakaa vastuu kaikista kuntalaisista. Sekin on mahdollista.
Päivi Ylä-Kolu
Kirjoittaja on Seututerveyskeskuksen toimitusjohtaja ja vastaava ylilääkäri ja mm. Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen johtoryhmän jäsen.
Loading ...
