Vuokko Lehtonen (oik.) on uusi Palvelukeskus Tuuliharjun johtaja. Vasemmalla sairaanhoitaja Marja Paasivaara, jonka lääkeosaaminen on keskeisessä roolissa työpaikalla.

Palvelukeskus Tuuliharjussa Luhangassa puhaltavat nyt kirjaimellisesti uudet tuulet. Palvelukeskuksen uutena johtajana aloitti lokakuun alussa Vuokko Lehtonen. Hän korvasi eläkkeelle jääneen pitkään johtajana työskennelleen Asta Tiitan.

Tuuliharjuun hän siirtyi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän palveluksesta Hartolasta, jossa Lehtonen johti 59-paikkaista tehostetun palveluasumisen yksikköä ja kotisairaalatoimintaa. Luhangan palvelukeskus on siten pienempi yksikkö kuin aikaisempi, mutta toisaalta, siihen sisältyy Lehtoselle täysin uusia elementtejä.

– Minusta oli mukava tulla töihin tällaiseen vähän pienempään ja aikaisempaan työkokemukseen peilattuna erilaiseen yksikköön. Tuuliharjun johtaja vastaa kolmesta toiminnan sektorista. Tähän on yhdistetty vanhainkodin puoli, kunnan kotihoito sekä ikäihmisten päivätoiminta.

– Tässä työssä näkee kokonaispaketin ikäihmisten palveluista pienen kunnan näkökulmasta. Lisäksi minua kiinnostaa paljon soveltaa käytäntöön saamaani johtamiskoulutusta ja kehittää sen avulla palvelukeskuksen toimintaa.

Lehtonen on erityisen kiinnostunut johtamisesta ja nimenomaan siitä, kuinka työyhteisöä johdetaan käytännön arjessa. Hän suorittaa parhaillaan työn ohessa sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Sairaanhoitajan ja hammashoitajan koulutuksen lisäksi Lehtosella on tehtynä sosiaali- ja terveysalan johtamisen erikoistumisopinnot.

Palvelukeskus Tuuliharjuun on yhdistetty viime vuoden aikana ikäviäkin uutisia, kun sen toiminnasta tehtiin viime talvena epäkohtailmoitus Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin paikallisen osaston kautta. Tästä seurasi aluehallintoviraston tarkastus. Havaitut ongelmat tunnistettiin, tunnustettiin, ja korjaustoimenpiteet olivat hyvällä mallilla siinä vaiheessa, kun Lehtonen otti lokakuussa johdon vastuulleen.

– Olin positiivisesti yllättynyt siitä, miten hienosti henkilöstö täällä toimii, vaikka tiedossani oli nämä aikaisemmin tehdyt valitukset. Hoitajat ovat sitoutuneita työhönsä ja täällä hoidetaan kauniisti, mikä näkyy esimerkiksi puhetavassa hoidettavia kohtaan. Kaikkialla näin ei valitettavasti ole aina, toteaa Lehtonen.

Korjaustoimista mainittakoon, että puutteelliseksi katsottu lääkehoitosuunnitelma pantiin heti ajan tasalle. Lääkeosaamisessa keskeisessä roolissa on palvelukeskuksessa viime vuoden toukokuussa työnsä aloittanut sairaanhoitaja Marja Paasivaara.

Uusi johtaja näkee monia kehittämistarpeita, joilla toimintaa voidaan sujuvoittaa sekä parantaa. Hoitotyön ergonomia on yksi tärkeä kehittämiskohde palvelukeskuksessa. Asiakkaiden siirtoihin liittyvää ergonomiaa täytyy parantaa hankkimalla lisää apuvälineitä ja kouluttamalla henkilökuntaa.

Omahoitajatoimintaa kehitetään myös parhaillaan. Tässä jokaiselle asiakkaalle on osoitettu omahoitaja, joka tekee hoitosuunnitelman ja huolehtii sen päivityksistä. Yhteistyöhön otetaan mukaan myös omaiset. Tämä on tärkeää jo siinäkin mielessä, että saadaan yksilöllistä tietoa, mikäli asiakas ei enää pysty ilmaisemaan itseään.

– Pidän Tuuliharjua kodinomaisempana kuin monia uusia tehostetun palveluasumisen yksiköitä. Täällä ei pelkästään säilytetä vanhuksia, vaan heille taataan paikka missä voi viettää mielekästä loppuelämää. Kaiken toiminnan perustan muodostaa vanhuspalvelulaki ja ikäihmisten hoidon laatusuositukset, painottaa Lehtonen.

Lehtonen kertoo tapansa johtaa olevan kuunteleva ja tukeva. Hän asettaa henkilökunnalle linjat ja tehtävän, jonka puitteissa toimitaan, mutta antaa työntekijän itsensä päättää, millä tavoin sovittuun lopputulokseen päästään.

– Minun osani on nostaa työntekijästä esille vahvuuksia ja tukea niiden käyttämistä työpaikan toimiin. Tätä on hyödynnetty esimerkiksi vanhuksille suunnatussa viriketoiminnassa, jossa jokainen hoitaja saa vuorollaan suunnittelu- ja vetovastuun.

Työkierto on henkilökunnalle melko uusi asia, jota myös kehitetään palvelemaan palvelukeskuksen arkea. Tavoitteena on, että palvelukeskuksen ja kotihoidon työntekijät oppisivat tuntemaan kummankin työn käytännöt. Työntekijä on työkierrossa kolmesta neljään kuukautta. Näin vältetään lokeroituminen ja sairastumisten tuuraaminen helpottuu.

Jostain syystä nimittäin Luhangan vanhuspuolen töihin on vaikea saada työntekijöitä. Avoimiin tehtäviin ei ole paljoa hakijoita, ja tuuraukset tapahtuvat eläkkeelle jääneiden tai opiskelijoiden avulla. Asiaan toivotaan tulevan muutos, kunhan uudistettua työkulttuuria on ajettu sisään tarpeeksi kauan.

– Kilpailemme toiminnan laadulla, ja hyvin hoidettu asukas on paras toiminnan mittari ja mainos. Siinä mielessä valinnanvapauslaki voi vaikka tuoda meille vaikka lisää asiakkaita, vaikka yleensä uskotaan, että sote-uudistuksessa pienet yksiköt ovat vaikeuksissa.

Palvelukeskus Tuuliharjussa on 16 iältään 60–97 vuotiasta asukasta. Lisäksi rakennuksessa olevassa tukiasuntosiivessä asuu kahdeksan asukasta. Heitä hoitaa kotihoito, ja palvelukeskuksen puolelta he saavat ateria, seuraa ja yhteisöllisyyttä.


Hilkka Tommola, Vappu Heinonen ja Raimo Inkilä odottavat kuvassa päiväkahvia Palvelukeskus Tuuliharjun salin puolella.

Työntekijöitä palvelukeskuksessa on 12, kolme heistä on aina aamu- sekä iltavuorossa ja yksi yövuorossa. Mitoitus on 0,64–0,68 työntekijää per asukas, mikä on asetusten mukainen määrä. Kaikki mitoitukseen lasketut tekevät hoitotyötä, eikä se näin ollen sisällä siivoojia, eikä hallintoa tekeviä.

Kotihoidossa on tällä hetkellä yksi sairaanhoitaja ja neljä lähihoitajaa. He vastaavat 40–50 hengen suuruisesta asiakasjoukosta. Ne, kenen luona pitää käydä usein, pyritään asuttamaan Tuuliharjun lähituntumaan.

Kotihoidon kehittäminen on yksi Lehtosen tulevaisuudenhaaste. Hän arvioi, että sen piirissä on jatkossa nykyistä enemmän asiakkaita.

Kylätalolla pidettävään ikäihmisten päivätoimintaan torstaisin osallistuu parikymmentä henkeä. Sinne tulee kyläkunniltakin väkeä, ja sen merkitystä ennaltaehkäisyssä pidetään suurena. Ohjelma on mukavaa ajanvietettä kuten bingoa, tietovisoja ja erilaisten vierailijoiden tuottamaa ohjelmaa, ja myös saunomiseen on mahdollisuus. Samalla mitataan tarvittaessa verenpaine, paino ja jaetaan lääkkeet. Ja mikä tärkeintä, siellä tavataan tuttuja.

Janne Airaksinen


Ensio Varma on tukiasuntojen asukas. Hän kiittää asumisolojaan ja pitää oloaan suorastaan ruhtinaallisena. Ja onhan yksiön ikkunasta sentään järvinäköala.