Hiihtokeskus Purnun toiminnan käynnistämisestä tuli viime viikolla kuluneeksi kolmekymmentä vuotta. Kolmeen vuosikymmeneen on mahtunut eri yrittäjiä ja hyvien vuosien lisäksi myös kaksi konkurssia, joista viimeisimmän jälkeen, vuodesta 2007 vetovastuussa on ollut Vuorenkylän Purnu Oy.

Nykyisellään hiihtokeskuksen toiminnalle luo haastetta talvien epävakaisuus. Se vaikuttaa toimitusjohtaja Kari Åkmanin (kuvassa alla) mukaan olennaisesti siihen, milloin rinteet avataan ja milloin kausi päättyy.

– Tänä vuonna on ollut siinä mielessä hyvä tilanne, että rinteet saatiin ennen joulua avattua jo. Ihanne on, että viimeistään joulukuun puolivälissä päästäisiin avaamaan ja huhtikuun puoliväliin kausi päättyy, kertoo Åkman.

Vaikka Purnu tällä hetkellä pärjää, kauden jääminen enintään neljään kuukauteen on Åkmanin mukaan silti ongelmallista. Rinteiden tekeminen tarkoittaa sähkö- ja työvoimakustannuksia ja ne muodostuvat turhan kalliiksi kauden ollessa lyhyt.

– Jos saataisiin pari kuukautta lisää toiminta-aikaa, että talvet olisivat sen verran pitempiä, niin ei tässä olisi mitään hätää, sanoo Åkman.

Säällä ylipäätään on Åkmanin ja hänen kanssaan toimitusjohtajan tehtävät tällä kaudella jakavan Timo Olkkosen mukaan iso merkitys Purnun toiminnalle.

– Vaikka kuinka kampanjoit, mutta jos sataa vettä, niin ei ihmiset lähde mäkeen, sanoo Olkkonen.

Kari Åkman (oik.) on toiminut hiihtokeskus Purnua pyörittävän Vuorenkylän Purnu Oy:n toimitusjohtajana kymmenisen vuotta. Tällä kaudella hän jakaa tehtävänsä Timo Olkkosen kanssa.

Purnussa käy Kari Åkmanin ja Timo Olkkosen mukaan 5000–6000 laskijaa per kausi, pääasiassa Hartolan ja lähikuntien väkeä. Kolme vakituista työntekijää ja tarvittaessa tilapäisiä työntekijöitä työllistävän hiihtokeskuksen sesonkeja ovat joulun ja uudenvuoden aika, hiihtolomakausi ja pääsiäinen.

Mitä kilpailijoihin tulee, Åkman ja Olkkonen laskevat lähimpänä sijaitsevaksi samantyyppiseksi, tosin isommaksi toimijaksi Hankasalmen Häkärinteet. Häkä tai muutkaan hiihtokeskukset eivät kuitenkaan ole heidän mukaansa pahin kilpailija, vaan se on ennemminkin laaja harrastusten kirjo.

– Kun saataisiin vaan lähialueen ihmiset harrastamaan rinteeseen, toivoo Olkkonen.

Purnussa on hänen ja Åkmanin mukaan yritetty panostaa lapsiperheisiin ja nuoriin, mutta esimerkiksi 15–16-vuotiaiden kävijämäärissä on selvä ero menneeseen. Vielä viitisen vuotta sitten teinejä oli Åkmanin mukaan rinteissä paljon, mutta enää ei. Siihen tosin vaikuttanee ikäluokkien pieneneminenkin.

Tulevaisuutta kohti Purnussa mennään vuosi kerrallaan. Investointitarpeita olisi, mutta niiden suhteen mennään Åkmanin ja Olkkosen mukaan maltilla. Vaikka talvet tuovat haastetta, asiakkailta tullut positiivinen palaute kannustaa eteenpäin.

– Kiitosta tulee täällä vuokraamossa ja somessa meille, että rinteet ovat hyvässä kunnossa ja palvelu on mukavaa ja henkilökohtaista ja ystävällistä, sanoo Olkkonen.

Toimijoissa myös joutsalaisia

Purnun toiminnassa on ollut mukana myös joutsalaisia. Yksi heistä oli Kuusamosta tullut, myöhemmin Joutsaan muuttanut Matti Mustonen, joka alkoi pyörittää Purnua vuonna 2006 Hiihtokeskus Purnu Oy:n nimissä.

Pitkään eri hiihtokeskuksissa työskennellyt Mustonen osti alueen rakennukset edeltäjältään ja vuokrasi maapohjan tuolloisilta maanomistajilta. Mustonen joutui tekemään Purnua nykyisin pyörittävän Vuorenkylän Purnu Oy:n toimitusjohtaja Kari Åkmanin mukaan isot investoinnit, sillä hänen edeltäjänsä oli lopettaessaan siirtänyt hiihtokeskuksen irtaimiston muualle.

Mustonen hankki uudet hissit ja teki ison remontin vuokraamo- ja kahvilarakennukseen. Kahden peräkkäisen huonon talven vuoksi yhtiö ajautui kuitenkin seuraavana vuonna konkurssiin.

– Siinä oli se yksikin talvi, kun marraskuussa aloitettiin jo lumettaminen ja saatiin aika hyvin se aikaiseksi, mutta sitten ennen joulua meni kaikki lumet pois. Se investointi oli niin kova siinä kohdalla, että ei kassavirta piisannut millään, muistelee Åkman.

Jälkeenpäin hän katsoo, että jos Mustosta ei olisi ollut tämän edeltäjän lopetettua, Purnua ei olisi.

– Kyllähän Matille siitä suuri kunnia pitää nostaa, että Purnu on olemassa. Matilla oli jo perustamisvaiheessakin suuri merkitys. Hänhän ne ajatukset tänne toi, että miten tätä pitää tehdä.

Åkman – itsekin joutsalainen – laskee oman mukana olonsakin tavallaan Mustosen ansioksi.

– Tulin silloin Mattia jeesaamaan vapaa-aikanani ja tekemään jotain pieniä hommia ja sitten minä tänne vähän jumituin, naurahtaa toimitusjohtajana vuodesta 2009 toiminut Åkman.

Hänen ohellaan Purnun nykyisiin joutsalaistoimijoihin lukeutuu osakkaisiin kuuluva, hiihtokeskuksessa aiemmin kahvilayrittäjänäkin toiminut Jari Kupiainen ja Kupiaisen jälkeen kahvilatoiminnan vastuulleen ottanut Pekka Sampo. Takavuosina mukana oli myös vuokraamoa pyörittänyt Teuvo Slant.

Hiihtokeskus Purnu

  • Hartolan Vuorenkylän kyläaktiivien keskuudessa virisi 1980-luvun puolivälissä ajatus hyödyntää kylän ainutlaatuisia maisemia ja mäenrinteitä rakentamalle kylälle laskettelurinne.
  • Purnuvuori Ski Oy perustettiin kesällä 1988 ja ensimmäiset rinteet avattiin tammikuussa 1989.
  • Maa-alueen yhtiölle vuokrasivat Eero ja Seija Seppälä, joilta maanvuokraussopimus siirtyi heidän kotitilansa sukupolvenvaihdoksen myötä vuonna 2002 tilan jatkajille Mika ja Elina Seppälälle.
  • Vuonna 1993 Purnuvuori Ski Oy ajautui talousvaikeuksien takia konkurssiin.
  • Viljo Pulkkinen osti konkurssipesän Purnunrinteet-yhtiön nimissä ja toimi yrittäjänä vuoteen 2004, jolloin hän irtisanoi maanvuokrasopimuksen ja siirsi hiihtokeskuksen irtaimiston muualle.
  • Hiihtokeskus Purnu Oy:n perustanut Matti Mustonen vuokrasi maa-alueen ja osti hiihtokeskuksen rakennukset.
  • Avajaisia vietettiin helmikuussa 2006, mutta kahden peräkkäisen huonon talven vuoksi yritys ajautui seuraavana vuonna konkurssiin.
  • Samana vuonna hiihtokeskusta alkoi pyörittää Toivo Vilkmanin luotsaama Vuorenkylän Purnu Oy.
  • Vilkman jäi pian pois, mutta yhtiö vastaa hiihtokeskuksesta yhä.
  • Yhtiön osakkaana on muun muassa vuorenkyläläisiä ja Hartolan yrittäjiä.

Tarja Kuikka