Luhangan kunnan tilaama paikallishistoria Ihmisten Luhanka on ammattitaitoisesti toteutettu yhdistelmä paikallista asioiden tuntemusta ja yliopistotason historiaosaamista.
Kirja sisällön voi jakaa kolmeen pääosaan. Kirjan avaa dosentti Heikki Roiko-Jokelan (yläkuvassa eturivissä 2. vas.) ja professori Jari Ojalan (kuvassa takarivissä 4. vas.) kirjoittama johdanto. Kirjan pääsisällön muodostaa tutkijatohtori Pasi Saarimäen (eturivissä 2. oik.) kirjoittama luhankalaisen paikallishallinnon ja kunnalliselämän historia 1500-luvulta 1990-luvulle. Saarimäen osuuden sekaan on sijoiteltu 22 pääosin luhankalaisten kirjoittamaa miniartikkelia, jotka käsittelevät hyvin monenlaisia aiheita. Lisäksi viime vuonna eläkkeelle jäänyt Luhangan kunnanjohtaja Reijo Urtti (eturivissä oik.) on kirjoittanut kirjaan esipuheen sekä loppusanat.
Pasi Saarimäen artikkeli muodostaa kirjalle vankan rungon ja kirjan miniartikkelit puolestaan antavat elävän ja värikkään kuvan luhankalaisten elämänmenosta, tosin luonnollisesti vain pienenä otoksena. Kirja on Reijo Urtin sanoja lainaten ”yksi kuva Luhangan historiasta”.
Saarimäki kuljettaa Luhangan kunnallishistoriaa ammattitaitoisesti koko Suomen paikallishallinnon kehityksen osana. Hän myös onnistuu varsin hyvin välttämään aineistosta (kunnalliset asiakirjat) johtuvan paperinmakuisuuden. Hänen osuutensa on kirjoitettu niin kiinnostavasti kuin se ylipäätään on kunnallishallinnosta kirjoitettaessa mahdollista. Teosta voi suositella myös yleisesti suomalaisen paikallishallinnon historiasta kiinnostuneille.
Miniartikkeleiden aiheiksi on löydetty monipuolisesti aiheita. Erityisen mainiota on, että niissä käsitellään yksittäisten perheiden ja sukujen vaiheita varsin seikkaperäisesti ja siten kiinnostavasti.
Kirjassa on vähäisessä määrin toistoa eri kirjoittajien välillä, mutta ei mitenkään häiritsevästi. Kirjan taitto ja kuvitus on ammattitaitoisesti tehty.
Pienten suomalaisten maaseutukuntien historiassa on luonnollisesti hyvin paljon samankaltaisuuksia. Pinnallisellakin lukemisella Ihmisten Luhanka -kirjasta voi kuitenkin löytää myös paljon luhankalaisia erityispiirteitä. Kunnan ja kirkonkylän sijainti Päijänteen rannalla on saattanut vaikuttaa kunnan kehitykseen jopa vielä enemmän kuin yleisesti ajatellaan. Esimerkiksi metsätalouden kannalta Luhanka oli uittoväylien suhteen aikoinaan edullisemmalla paikalla kuin esimerkiksi naapuripitäjä Joutsa. Tämä puolestaan on varmasti vaikuttanut Luhangan elinkeinoelämään ja sen kehitykseen.
Luhanka erottuu myös monessa suhteessa paikkakuntana, jossa on suhtauduttu varsin rauhallisesti kehityksen kulkuun. Esimerkiksi kunnanjohtajan virka tuli kuntaan varsin myöhään. Toisena esimerkkinä voisi pitää elinkeinorakenteen muutosta: vielä niin myöhään kuin vuonna 1985 yli puolet Luhangan väestöstä sai elantonsa maataloudesta, kun esimerkiksi Keski-Suomen maakunnassa oltiin vastaavissa lukemissa 1950-luvulla.
Luhankalaiset poikkeuksellisen ansiokkaasti mukana
Luhangan uusi paikallishistoriateos Ihmisten Luhanka julkaistiin joulunalusperjantaina Luhangan Kylätalolla. Historiateos on toteutettu Luhangan kunnan aloitteesta ja tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen kanssa. Teoksen pääkirjoittaja on laitoksen tutkijatohtori Pasi Saarimäki ja teoksen toimittamisesta on vastannut dosentti, yliopistotutkija Heikki Roiko-Jokela.
Yhteensä 263-sivuisessa teoksessa pääosassa on Pasi Saarimäen kirjoittama luhankalaisen kunnalliselämän historia aina 1500-luvulta 1990-luvulle. Tärkeän osan teoksesta muodostavat myös paikallisten kirjoittajien tekemät miniartikkelit mitä moninaisimmista aiheista. Kirjan pääkirjoittaja Pasi Saarimäki totesikin, että luhankalaiset historiatoimikunnan jäsenet ovat osallistuneet kirjan toteuttamiseen poikkeuksellisen ansiokkaasti.
Historiatoimikuntaan kuuluivat Luhangasta Markku Huuskola, Aino Mönkölä, Eino Polvela ja vuonna 2018 eläkkeelle siirtynyt kunnanjohtaja Reijo Urtti. Toimikunnan avustajana oikoluvussa toimi Tarja Kuikka. Kirjan graafisen suunnittelun ja taiton on tehnyt luhankalainen Kirsi Salonen. Kannen valokuvan ja myös muita kuvia on kirjaan antanut Heli Kuurne.
Kirjaa on mahdollista ostaa ainakin Luhangan kirjastoista sekä kunnanvirastolta.
Markku Parkkonen
Tammijärven marttoja 1960-luvun alkupuolelta. Kuvassa vasemmalta Helvi Kuparinen, Riitta-Maija Kuparinen, Jenny Ahti, Hilkka Ruth ja Alli Koskenniemi. Kuvan omistaja: Alli Koskenniemi. Ihmisten Luhanka -kirjan kuvitusta.
Loading ...
