Asetuin mukaan kunnallispolitiikkaan pitkän harkinnan jälkeen, kun muutamat joutsalaiset yrittäjät olivat sitä pyytäneet. Heidän huolenaan oli Joutsan kunnan ja yrittäjien pahasti tulehtuneet välit, ja tarve korjata tilanne. Keskeinen edellytys elinvoimaisella Joutsalle on, ettei tällaista tulehdusta ole tai että se pyritään hoitamaan. Tätä tehtävänantoa olen yrittänyt parhaani mukaan toteuttaa.

Joutsan kunnalle on jätetty aloite, jossa allekirjoittajat esittävät muutoksia palvelutuotantoon. Aloitetta on esitelty ja käsitelty julkisuudessakin. Aloitteen tekijät pyytävät kiinnittämään huomion muutosvoimiin. Miten muualla on tehty ja toimittu, ja toisena, mitä väestörakenteemme kehitys tarkoittaa palvelukeskittymällemme. Oleellisia huomioita.

Ensinnäkin haluan todeta yksiselitteisesti todeta, että kuntalaisten jättämä aloite ei ole kuntaorganisaatiota vahingoittava tapa toimia. Päinvastoin, olen itse kannustanut kaikkia kuntalaisryhmiä keskusteluun ja vaikuttamistyöhön.

Toisekseen haluan korjata, että kyse ei ole ”yrittäjien aloitteesta”, kuten monessa yhteydessä näytetään oiottavan. Kyse on yli sadan kuntalaisen jättämästä aloitteesta. Olkoonkin, että monella allekirjoittajalla on yrittäjä- tai liikemiestaustaa, mutta kuntalaisia heistä ylivoimaisesti suurin osa on. Ja kuntalaiset, ovat kunta itse. Aloitteeseen ja sen allekirjoittajiin voi itse kukin tutustua kunnanvirastolla.

Kolmanneksi olen hyvin huolestunut siitä, millaisia reaktioita aloite on poliitikkojen keskuudessa aiheuttanut. Reaktiot ovat osoittaneet, että yrittäjien ja kunnan tulehtuneiden välien taustalla on poliitikkojen varauksellisuutta ja ennakkoluuloja, joista osa on syvällä juurimullissa. Toivon vilpittömästi, että juuri poliitikot tarkastaisivat suhtautumistaan. Olen aikaisemmin esittänyt toiveen, että poliitikot käyttäisivät vain yhtä kieltä, olipa kyse sidosryhmätapaamisesta, julkisesta tilaisuudesta tai suljetusta kokouksesta (JS 31-2018). Ja toistan sen painokkaasti myös nyt.

Joutsan kunta on väistämättä suuren muutoksen edessä, toteutuupa sote- ja maakuntauudistus millä muotoa hyvänsä. Tämä tarkoittaa pysyviä, pitkäaikaisia ja suuria muutoksia myös kunnan toimintaan. Kyse on pohjimmillaan siitä, muokkaammeko oman organisaatiomme tehokkaaksi omin toimin jo nyt, vaiko vasta pakon edessä, jolloin paikallisen palveluntuotannon mahdollisuuksien puolesta voi olla myöhäistä. Vai tekeekö sen joku muu?

Paikallislehden pääkirjoituksessa todettiin sinänsä osuvasti, että osa kunnan toiminnoista on syystä tai toisesta ollut ulkoistamiskeskustelun ulkopuolella (JS 47-2018). Itse en käytä mielelläni sanaa ulkoistaminen. Uudistuvan organisaation on lähtökohtaisesti käytävä kaikki keinot läpi, kun tehokkainta ja vaikuttavinta mahdollista toimintatapaa etsitään. Ulkoistaminen on vain yksi monista keinoista.

Olen itsekin tutkinut ja perehtynyt laajasti omaan palvelutuotantoon ja sen tehokkuuteen, mutta myös ostopalveluihin. Minulle on esimerkiksi käynyt selväksi, että kiinteistönhuollon vyörytykset kiinteistöihimme vaikuttavat varsin korkeilta verrattaessa yksityisiin kiinteistöihin. Resursseja siis on, mutta kohdentuvatko ne oikein? Toisaalta elinkeinoasioissa olemme päätyneet sekä oman tuotannon lisäämiseen – palkkaamalla elinkeinokoordinaattorin – mutta lisänneet välillisesti ostopalveluita yrityssetelillä. Näiden esimerkkien toivon osoittavan, että tarkastelu on laajempaa kuin pintapuolinen ulkoistamiskeskustelu.

Tämän yksityiskohtaisemmin en lähde tilannetta avaamaan. Olemme nimittäin tällä valtuustokaudella käynnistäneet Perlacon Oy:n johdolla sopeuttamistyön sekä kuntastrategian päivittämisen. Kyse on kunnalle hankitusta, historian mittavimmasta asiantuntijapanoksesta. Tässä yhteydessä perkaamme kunnan toiminnot, resurssit ja tavoitteet läpi. Työ on äskettäin aloitettu ja se valmistuu huhtikuun 2019 puoleenväliin mennessä. Toivon, että kaikki kuntalaiset malttaisivat nyt odottaa työn etenemistä ja tuloksia. Vasta tulosten jälkeen on johtopäätösten aika.

Suoritin äskettäin korkeakoulututkinnon, jossa keskeisimpänä sisältönä oli ymmärtää muutosvoimat ja niiden moninaiset vaikutukset sekä opettaa toimijaksi nimenomaan muuttuvissa organisaatioissa. Muutos on pysyvä olotila, vaikka sitä emme ehkä aina haluaisi tunnistaa. Ja muutosvoimat vaikuttavat myös täällä Joutsassa – halusimmepa sitä taikka emme.

Muutokset ovat perinteikkäille organisaatioille haastavia. Perinteikäs organisaatio saattaa näennäisesti menestyä aivan mainiosti ja kuvitella toimivansa tehokkaasti, kunnes ketterä ”kilpailija” mullistaa yllättäen maailman oivalluksensa avulla tai toimintaympäristö muutoin kokee mullistuksen. Tällöin on usein jo myöhäistä toimia. Keskeistä on tarkastella sitä, osoitetaanko resurssit oikein ja tehdäänkö oikeita asioita. Voi siis olla, että teemme ja tuotamme paljon, mutta ohi keskeisten tavoitteidemme.

Toivon, että keskustelua toiminnasta ja tulevaisuuden järjestämistavoista uskallettaisiin Joutsassakin käydä, vaikka lähtökohtainen ajatus oman toiminnan tehokkuudesta olisi kuinka vankka hyvänsä. Tällainen keskustelu ei ole vahingoittamista vaan tulevaisuuden menestystekijöiden hakemista.

Jo nyt – ja yhä kasvavassa määrin tulevaisuudessa – menestyvät organisaatiot toimivat verkostoissa ja ekosysteemeissä, joihin kaikki antavat panostaan ja joista kaikki kokevat hyötyvänsä. Kukin keskittyy osaamiseensa ja ydintoimintoihinsa. Tällaiset menestyvät verkostot säteilevät elinvoimaa ympärilleen. Tähän suuntaan haluan Joutsaakin viedä.

Toivon kuntalaisilta aktiivista keskustelua aiheesta.

Jukka Huikko
kunnanhallituksen pj.
kokoomus

Tagged with →