Terveydenhuolto, sosiaalitoimi, koulu ja varhaiskasvatus ovat käynnistäneet Joutsan seutukunnalla uudenlaisen yhteistyön, jonka pyrkimyksenä on parantaa moniongelmaisten ja erityisesti adhd-diagnoosin saaneiden lasten ja heidän perheidensä hoitoa.
Tahot ovat tehneet Keski-Suomen seututerveyskeskuksen apulaisylilääkäri Irmeli Räsäsen mukaan yhteistyötä aiemminkin, mutta nyt toimintatapoja on mietitty yhdessä ja pohdinnassa ovat olleet esimerkiksi tahojen välisen tiedonvälityksen ongelmakohdat sekä se, miten ongelmat ratkaistaan.
Tähän asti aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöstä kärsivien lasten hoidon ja tukemisen pääpaino on ollut Räsäsen mukaan koulussa tai päivähoidossa ja suurin osa päivästä eli kotona oleminen on jäänyt resurssien puutteen vuoksi huomiotta.
– Perheiden tukeminen, keinojen antaminen arjen pulmatilanteissa selviämiseen ja vanhempien jaksamisen edistäminen ovat tärkeitä keinoja lapsen ja koko perheen hyvinvoinnin edistämiseen. Kaikella tällä saadaan paitsi hyvinvointia perheille, myös toivon mukaan taloudellista hyötyä, kun ongelmiin päästään puuttumaan varhain ja tehokkaasti, eikä kalliisiin toimenpiteisiin kuten esimerkiksi lapsen sijoittamiseen jouduttaisi turvautumaan, sanoo Räsänen.
Ensimmäinen konkreettinen yhteistyömuoto ovat joka toinen keskiviikko järjestettävät vanhempien vertaistuelliset keskusteluillat, joiden aiheena ovat vanhempana jaksaminen sekä arjen haasteet ja niistä selviäminen. Keskusteluiltoja vetävät Keski-Suomen seututerveyskeskuksen lasten ja nuorten psykiatrinen sairaanhoitaja Anna Mustonen sekä lasten ja nuorten erityisohjaaja, ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen adhd-valmentaja Maarit Meinander painottavat, ettei osallistuminen edellytä lapsen adhd-diagnoosia tai mitään muutakaan diagnoosia.
– Kuka tahansa vanhempi on tervetullut, jos kokee haasteita arjessa, vetäjät rohkaisevat.
Joutsan yhtenäiskoulun C-rakennuksessa järjestettävien kokoontumisten aiheet lähtevät vanhempien tarpeista – esimerkiksi ensimmäisellä kerralla vanhemmilta kyseltiin, mitkä asiat nämä kokevat lastensa kanssa haasteellisiksi. Esille nousivat muun muassa iltojen levottomuus, kiroilu sekä ruutu- ja peliaika. Vanhemmat jakoivat kokemuksiaan ja keskustelun vetäjät kertoivat keinoja haasteiden selättämiseen.
– Tosi hyvin ja avoimesti vanhemmat lähtivät kertomaan, mitä juuri heidän perheissään on niitä haasteita. Ja sitten sieltä alkoi tulla sitä, että no tuota on meilläkin, sanoo Maarit Meinander.
Se kertoi vetäjille, että tilaisuudessa oli päästy siihen, mihin pyrittiinkin: osallistujat jakoivat kokemuksiaan ja huomasivat, etteivät ole haasteidensa kanssa yksin.
Keskusteluiltojen pohjana on Mustosen ja Meinanderin mukaan aina sama teema: miten puhua niin, että lapselle syntyy halu kuunnella ja miten kuunnella niin, että lapselle syntyy halu puhua. Tämä on pohja perheiden sisäiselle kommunikaatiolle.
Keskusteluiltoihin osallistuminen ei sido, eli osallistua voi vaikka vain yhdelle kerralle. Kokoontumisia on sovittu joulukuulle saakka – seuraava on 5.12. – ja myös kevätpuolella on tarkoitus jatkaa.
Toisena esimerkkinä terveydenhuollon, sosiaalitoimen, koulun ja varhaiskasvatuksen yhteistyöstä Anna Mustonen ja Maarit Meinander mainitsevat paikallisen adhd-lasten hoitopolun kehittämisen. Tarkoitus on saada aikaan toimiva ja yhteinen käytäntö kaikille.
– Tavallaan ne tavat ja keinot olisivat yhteneväisiä ja me kaikki tiedettäisiin lapsen iästä riippumatta, miten toimitaan. Kuka ottaa yhteyttä kehenkin, kun huoli herää ja miten siitä eteenpäin toimitaan. Ettei tule sellaista tilannetta, että vaikka koulu on tosi huolissaan ja ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan, mutta sen jälkeen kukaan ei tiedä mitä tapahtuu, havainnollistaa Mustonen.
Tarja Kuikka
Loading ...
