Marraskuun alussa hyväksytty ja 15. joulukuuta voimaan astuva uusi radonmittausvelvoite koskettaa monia työnantajia Joutsan ja Luhangan pitäjien alueella. Velvoite sisältyy uuteen säteilylakiin.

Joutsa ja Luhanka kuuluvat niin sanottuun velvoitealueeseen, johon lukeutuu kaikkiaan 102 kuntaa. Lisäksi velvoite koskettaa 53:a erillistä postinumeroaluetta. Vastaavia mittausvelvoitteisia alueita on ollut aiemminkin, mutta nyt alue laajenee huomattavasti.

Käytännössä velvoite koskettaa Joutsassa ja Luhangassa niitä työnantajia, joilla on käytössään joko maanalaisia tai 1. kerroksessa sijaisevia työtiloja. Jos rakennuksen perustukset ovat sellaiset, että lattia ja seinät eivät ole kosketuksessa maankamaraan ja väliin jäävän tilan tuulettavuus toimii, ei mittauksia tarvita. Mittauksia ei tarvitse tehdä myöskään työtiloissa 2. kerroksessa ja siitä ylöspäin.

Mittausvelvoitteen taustalla on se, että radonia esiintyy maaperässä paikoin runsaasti. Maaperästä radon pääsee puolestaan kulkeutumaan rakennusten sisäilmaan. Suomalaisten säteilyannostuksesta suurin osa on peräisin juuri sisäilman radonista. Sisäilman radonin arvioidaan aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 300 keuhkosyöpätapausta.

– Radon on yksi sisäilman epäpuhtauksista, jolta suojautuminen on yleensä helppoa ja edullista. Pitkäaikainen altistuminen radonille lisää keuhkosyövän riskiä, joten on tärkeää selvittää radonpitoisuus kodeissa ja tiloissa, joissa vietetään paljon aikaa. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Yksi osa tätä on työntekijöiden suojaaminen liialliselta radonaltistukselta työpaikalla, kertoo laboratorionjohtaja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskuksen tiedotteessa.

Mikäli radonia löytyy sisäilmasta, sen vähentämiseksi on olemassa keinoja. Toisaalta esimerkiksi toimiva ilmanvaihto on asia, josta kannattaa huolehtia olipa radonia tai ei.

– Rakennuksen normaalien järjestelmien, kuten ilmanvaihdon, toimivuus on syytä tarkastaa. Kiinteistönomistajan on myös hyvä kartoittaa mahdollisia ilmavuotopaikkoja, jos on epäilys, että radonia pääsee alapohjasta sisäilmaan. Suurempiin korjauksiin ei ole syytä lähteä, ellei radonmittaus muuta osoita, kertoo rakentamisen asiantuntija- ja konsulttipalveluita tarjoavan Brado Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Hokkanen.

Myös kotitalouksien ja taloyhtiöiden kannattaa harkita radonmittauksia. Mittauksia voi ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta tai vaihtoehtoisesti Säteilyturvakeskukselta, eli STUK:lta. Aikaisemmin mittauksia on voinut tehdä vain marraskuun alusta huhtikuun loppuun. Uuden lain myötä mittausaika on syyskuun alusta toukokuun loppuun.

– Henkilökohtainen suositukseni on, että mittaukset tilataan suoraan STUK:lta, myös yksityisille. Mittauksia suorittavat yritykset ovat yleensä selkeästi kalliimpia ja STUK on pätevin taho antamaan tuloksia. Mittauksen suorittaminen ei ole vaikeaa. STUK:lta tilataan näytteenottoa varten mittauspurkki, jonka mukana tulee ohjeet sijoittelusta ja purkin käsittelystä. Analyysikulun lisäksi mittauksen teettäjälle tulee pelkät postikulut päälle, kun purkki palautetaan STUK:lle, kuvailee Hokkanen.

Jos pitoisuudet eivät kuitenkaan laske, saattaa työpaikoille seurauksena olla jopa velvoite hakea turvallisuuslupaa Säteilyturvakeskukselta. Tällöin myös työntekijöiden radonaltistusta tulee seurata tarkemmin.

Jukka Huikko

Brado Oy:n Veli-Matti Hokkanen. Arkistokuva.

Uusissa rakennuksissa on radonsuojaus olemassa

Uusissa rakennuksessa on radonsuojaus olemassa, joten ainakaan periaatteessa ongelmia radonin kanssa ei pitäisi olla. Käytännössä taloihin on rakennettu putkistoja, jotka keräävät mahdollisen radonin pois alapohjasta. Keräysputkistot on tuotu joko alapohjan yläpintaan tai yläpohjaan saakka, ja sitten tulpattu.

– Kiinteistönomistajan kannalta tärkeintä on huolehtia, että tulppa on tiivis, eli putkistoon kertyvät epäpuhtaudet eivät tuuletu sisätiloihin tai yläpohjaan. Maaperässä on muitakin epäpuhtauksia kuin radonia. Samaten putken läpivientien tiiveydestä on hyvä huolehtia, muistuttaa Brado Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Hokkanen.

Joissakin rakennuksissa järjestelmään on asennettu puhallin. Tällöin on luonnollisesti huolehdittava, että puhallin toimii.

– Jos radonmittauksissa ei ole havaittu kohonnutta pitoisuutta, ei järjestelmä vaadi toimenpiteitä. Jos puhallin on käytössä, on sen toiminta syytä tarkastaa aina syksyisin, koska radon kulkeutuu voimakkaimmin sisätiloihin juuri talvella, kertoo Hokkanen.

Jukka Huikko

Radonmittausvelvoite koskettaa kaikkiaan 102 kuntaa (sinisellä) ja 53 erillistä postinumeroaluetta (vaalean sinisellä). Kartta: Säteilyturvakeskus

Info: Näillä vinkeillä vähennät radonin ja muiden epäpuhtauksien kertymistä

Brado Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Hokkanen koosti Joutsan Seudun pyynnöstä vinkkejä siitä, miten radonin ja myös muiden epäpuhtauksien kertymistä rakennuksiin voi vähentää.

Ilmanvaihdon on oltava riittävää ja järjestelmän toimintakunnossa. Suodattimet ja koneen toimivuus on syytä tarkastaa vähintään kahdesti vuoden aikana. Ilmanvaihto poistaa epäpuhtauksia sisäilmasta, myös radonia. Toimiva ilmanvaihto on siis talolle ja sen käyttäjille aina positiivinen asia.

Alapohjalaatan ja ulkoseinien liittymät on syytä tiivistää, varsinkin jos niissä on selkeää rakoa tai niistä tuntuu ilmavirtaa. Ilman virtaaminen alapohjan rakenneliitoksista sisälle päin on aina epäedullista, vaikka radonia ei nousisikaan tiloihin. Tiivistykseen voi käyttää esimerkiksi elastisia tiivistysmassoja, joilla saadaan vähennettyä ilmavirtauksia. Mikäli halutaan tehdään varsinaista tiivistyskorjausta, on sellaisiin aina erikseen laadittava asiantuntijan toimesta arvio korjauksen tarpeesta ja suunnitelmat toteutuksesta. Tämä liittymien tiivistys on tilannetta parantava, ei lopullinen korjaus.

Mahdollisen kellarin on oltava tiivis. Kellari alimpana kohtana rakennuksessa kerää radonin. Esimerkiksi niin sanotuissa rintamamiestaloissa kellari on yleensä alin kohta. Näissä taloissa on myös usein muitakin epäpuhtauksia kellarissa, joten tiivistäminen ei mene hukkaan senkään puoleen. Jos kellarissa on tuuletusräppänä, olisi se syytä pitää edes jossain määrin auki. Usein räppänät suljetaan, koska ne ovat yhteydessä suoraan ulkoilmaan.

Jukka Huikko

Lue lisää:

Säteilyturvakeskuksen tiedote 9.11.2018

Säteilyturvakeskuksen radonmittauksen infosivu