Joutsan vesiputkia on vaivannut kummallinen ongelma. Talojen kupariputkiin ilmaantuu vuotokohtia, ja poikkeuksetta lämminvesiputkiin. Putkialan ammattipiireissä on havaittu, että tätä tapahtuu harvinaisen paljon Joutsassa, mutta ei niinkään esimerkiksi naapurikunnissa.
Valtion tutkimiskeskus VTT Oy:n (VTT) tutkimus osoittaa, ettei vika ole vesijohtovedessä tai putkien materiaalivirheissä, mutta ilmiön tarkka syntyperä jää edelleen arvoitukseksi.
Ilmiö on ollut osoitettavissa jo 1990-luvulta lähtien Joutsassa. Vuosien ja vuosikymmenien varrella lukuisissa taloyhtiöissä ja osin julkisissa rakennuksissa on esiintynyt useita vuotoja. Tämä on outoa, sillä kupariputkien pitäisi kestää 30–50 vuotta lämminvesiputkistoissa. Vaihtoehtona on toki komposiittiputki, vaikkakin se on yleensä hinnaltaan arvokkaampaa.
Kupariputkien käyttö vesiputkina on ikivanha ja hyväksi koettu metodi, ja uudet materiaalit kuten komposiitti ovat pikemminkin tulleet rinnalle vaihtoehdoksi, eikä syrjäyttämään kuparia.
Kunta ja Joutsan Vesihuolto Oy ovat yhteistyössä VTT Expert Services Oy:n ja Brado Oy:n kanssa selvittäneet vesijohtoverkon laatua. Selvityksiin ryhdyttiin viime vuonna kahteenkin otteeseen, kun kunnan alueella oli jälleen ilmennyt näitä pistesyöpymistä johtuvia vuotoja.
Kunta lähetti ensiksi neljä kupariputki- ja kolme vesinäytettä, jotka olivat peräisin Joutsan koulukeskuksen A-talosta. Kahdessa putkessa oli vuotokohtia. Niitä tutkittiin tarkemmin, sillä ne olivat olleet käytössä vain viisi vuotta.
Noin vuosi sitten kunnan kiinteistöstä otettiin yhdeksän putkinäytettä ja kuusi vesinäytettä. Näytteitä oli liikuntahallista ja osoitteesta Yhdystie 8. Lisäksi mukaan lähti raakavesinäytteitä Solatien, Pekkasten ja Kaislarannan vedenottamoista.
VTT teki huolelliset tutkimukset, mutta syy ei selvinnyt. Laajojen selvityksien perusteella vesijohtoverkon vesi täyttää vedelle asetetut laatuvaatimukset. Samalla tutkitut kupariputket olivat kaikkien näytteiden perusteella laatuvaatimukset täyttäviä.
Näin ollen esimerkiksi tiesuolauksen vaikutus Pekkasten vedenottamon veteen ei ole osoitettavissa, vaikka tämäkin on nostettu esille keskusteluissa. Myöskään alan yrittäjät eivät todistetusti ole käyttäneet huonolaatuisia putkia, mitä jotkut kiinteistönomistajat ovat epäilleet. Tiettävästi ulkopuolinen putkialan toimija kohtaa täällä samat ongelmat kuin paikallinen, ja kun paikallinen menee ulkopaikkakunnille, ongelmia ei ole.
Syöpymiseen mahdollisesti vaikuttava tekijä vedessä on mahdollisesti pohjavedessä luontaisesti havaittavat piiyhdisteet. Piiyhdisteet eivät ole muutoin veden kannalta haitallisia, mutta ne voivat muodostaa putkissa poikkeavia saostumia, jotka joissain olosuhteissa voivat edesauttaa syöpymien kehittymistä.
Kantona kaskessa vain on, että koska kyse on sen verran poikkeavasta ilmiöstä, josta ei ole terveyshaittaa, niin tätä asiaa ei ole koskaan tutkittu. Syöpymävaurioiden aiheuttajaa ja piiyhdisteiden liittymistä vaurion syntyyn ei tehdyillä selvityksillä pystytä osoittamaan.
Asian selvittäminen edellyttää laajempia selvityksiä kansallisella tasolla. Joutsa ei ole täysin yksin arvoituksensa kanssa, sillä jollain tapaa vastaavia haasteita on havaittu joissakin muissa kunnissa ja kaupungeissa, joissa käytetään pohjavettä. Yksittäisen kunnan taloudelliset resurssit eivät ole riittävät asian tutkimiseksi, nyt käsillä oleva tutkimuskin maksoi reilut 20.000 euroa. Ainoa keino olisi, että asia katsottaisiin valtion taholta tutkimusrahoituksen arvoiseksi. Kunta ja vesilaitos ovat ilmoittaneet halukkuuteensa osallistua kansallisiin selvityksiin omien resurssiensa rajoissa, mikäli tällaiseen ryhdytään.
Nykyhetkellä ei ole käytettävissä pohjaveden puhdistusmenetelmää, jolla piiyhdisteiden määrää pystyttäisiin vähentämään vedenkäsittelyllä.
Janne Airaksinen
Loading ...
