Kun ajatus erittäin uhanalaisen Saimaan järvilohen perimän vahvistamisesta syntyi syksyllä 2016, edessä oleva matka tuntui hankkeen puuhamiesten mielessä pitkältä ja vaivalloiselta. Nyt kaksi vuotta myöhemmin Suonteen, Puulan ja Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueiden yhteishanke on täydessä vauhdissa ja toinen sukupolvi risteytettyjä järvilohia on juuri hedelmöitetty Luonnonvarakeskuksen Kainuun kalantutkimuslaitoksella Paltamossa.

Suontee ja muut mukana olevat kalastusalueet pääsevät nauttimaan hankkeen tuloksista jo ensi keväänä, kun yhteensä noin 10.000 niin sanottua virikekasvatettua Saimaan järvilohta istutetaan kolmeen vesistöön. Ensimmäiset Saimaan järvilohen risteytykset Tornionjoen ja Nevajoen lohien kanssa pääsevät uimaan järviin kaksivuotiaina 2020 keväällä.

Ensimmäisen kahden elinvuotensa aikana järvilohipoikaset osallistuvat Luonnonvarakeskuksessa moniin tutkimuksiin, joissa selvitetään muun muassa risteytyksien ja puhtaan Saimaan järvilohen kuoriutumisastetta, kasvunopeutta ja vastustuskykyä yleisiä kalasairauksia vastaan. Tämän lisäksi osa poikasista kasvatetaan virikealtaissa, joiden avulla tutkitaan kasvatusmenetelmän vaikutusta järvilohen elinvoimaisuuteen. Viime kesänä tutkimusten toteutukseen osallistuivat Luonnonvarakeskuksen lisäksi Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat. Kerättyä dataa käydään parhaillaan läpi ja tuloksia julkaistaan ensi vuoden alussa.

– Elinvoimaisella järvilohella on seuraajia Facebookissa jo yli 1.100 ja nyt hankkeen ovat huomanneet myös järvien ympäryskunnat. Mikkelin seutukunta eli Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi ja Pertunmaa sekä Kuhmoisten kunta ovat lähteneet tukemaan hanketta mahdollistaen osaltaan järvilohien istutukset ja tutkimuksen, toteaa Elinvoimainen järvilohi -yhdistyksen puheenjohtaja Marko Luhtala kiitollisena.

Merkittävä muutos viime vuoden risteytyksiin on se, että tällä kertaa Saimaan järvilohen mäti ja maiti saatiin Kuurnan emokalapyynnin kautta. Nämä emokalat edustavat järvilohikannassa parhaita yksilöitä, jotka ovat selvinneet luonnossa kasvuvaiheen ja kutuvaelluksen. Perinteisesti kalanviljelyssä ja risteytyksissä on käytetty laitoksissa kasvatettuja emokaloja, joita on viime vuosina vaivannut erityisesti vesihome.

Jotta tutkimustulosten kerääminen voi jatkua myös järvissä, Elinvoimainen järvilohi ry tulee merkitsemään kaikki istutettavat lohet PIT-merkillä eli samanlaisella elektronisella sirulla, jota käytetään lemmikeillä. Tämä tarkoittaa koko hankkeen aikana noin 70.000 lohen merkitsemistä.

Seurantaa varten yhdistys hankkii paikallisille kalastajille käsiskannereita, joiden avulla kalan sirun tiedot voidaan lukea ja syöttää hankkeen verkkosivulle. Tällöin kalastaja näkee itse kalan historian ja kalan tiedot siirtyvät reaaliaikaisesti Luonnonvarakeskuksen tutkijoille. Sirumerkintä mahdollistaa myös alamittaisten lohien tietojen lukemisen kalaa vahingoittamatta. Kukin kalastusalue tulee tiedottamaan merkinnöistä ja skannereista tarkemmin omalla alueellaan ensi keväänä.

Yläkuvassa kuusikiloinen naaraslohi Kuurnan emokalapyynnistä.

Marko Luhtala, Elinvoimainen järvilohi -hanke


Tällaiset ovat ne käsiskannerit, joita jaetaan paikallisille kalastajille ensi keväänä.