Keski-Suomessa nostetaan muun maan tavoin ensi vuoden alusta vilkkaiden ja keskivilkkaiden maanteiden talvihoitoluokkia liikenne- ja viestintäministeriön lisärahoituksen turvin. Asiasta tiedotti Keski-Suomen ely-keskus.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että lumen ja sohjon poiston toimenpideaika sateen päättymisestä lyhenee ja tavoitteena on jatkuvasti pitävä talvikeli. Nelostiestä loputkin eli väli Joutsa-Jyväskylä sekä Hirvaskangas-Viitasaari nostetaan korkeimpaan mahdolliseen hoitoluokkaan. Konkreettisesti tämä näkyy voimallisempana ennakoivana liukkaudentorjuntana, mikä tarkoittaa käytännössä suolauksen lisäämistä jo ennen sääolosuhteiden muuttumista huonommiksi.

– Joutsan seutukunnalla tämä tarkoittaa pääasiassa valtatietä 4, mutta rikkana rokassa on talvihoitoluokan korotus maantien 616 eli Kangasniementien yhdellä osuudella. Nyt 13,8 kilometrin osuus välillä Kälä-Joutsa on jatkossa hoitoluokassa Ic (ennen II).

– Liikenneviraston ohjeistuksen mukaisesti talvihoitoluokkien korotukset painottuvat vilkkaille ja keskivilkkaille maanteille, kertoo yksikön päällikkö Jari Mikkonen.

Toteutuneita ajo-olosuhteita myös seurataan tehostetusti. Valtatiellä 4 reitillä Helsinki-Jyväskylä-Oulu alkoi tänä syksynä kolmivuotinen hanke, jossa yhteysvälin olosuhteita mitataan Vähälän ja Koiviston auton kalustoon asennetuilla sensoreilla.

Kyseessä on jatkuvan mittauksen lasermittari, jolla mitataan tienpinnan laatua kuten kitkaa, kosteutta ja vesimäärää. Varustukseen kuuluu myös stillkuvia ottava kamera.

– Toteutuneita ajo-olosuhteita myös seurataan tehostetusti, sanoo Mikkonen.

Syntyvä tieto esitetään verkossa ja tarjotaan avoimessa rajapinnassa urakoitsijoiden kelikeskuksille ja muille tiedosta kiinnostuneille.

Hoitoluokka nousee Keski-Suomessa valtion teillä 739 kilometrin matkalla. Se tarkoittaa 14 prosenttia maakunnan teistä. Valtateillä hoitoluokkaa nostetaan 383 kilometrillä ja muilla pienemmillä teillä yhteensä 356 kilometrillä.

Keski-Suomen ELY-keskus korostaa, että talvihoidon parannustoimenpiteistä huolimatta kuljettajalla on aina vastuu sopeuttaa ajonopeutensa vallitsevan säätilan mukaiseksi.

Mikkonen kertoo, että valtakunnallinen rahoitus näille talvihoitoluokan nostoille päätetään valtion budjettikäsittelyssä.

– Rahoituspäätöstä ennakoiden muutoksista käydään neuvottelut alueurakoitsijoiden kanssa, koska kyseiset muutokset otetaan käyttöön kesken urakkasopimuskauden. Talvihoitoluokkien korotukset vaativat urakoitsijoilta hoitoreittien ja aliurakkasopimusten muutoksia sekä monesti myös kalustoinvestointeja. Joten, kun korotukset tulevat voimaan alkaen 1.1.2019, niin se on kokolailla kiireinen aikataulu, korostaa Mikkonen.

Liikennevirasto: Tärkeillä pääteillä peruskelinä sula tie

Heti vuoden alusta olisi Liikenneviraston suunnitelmien mukaan luvassa siten parempaa tienpitoa talvikelissä. Uusien kilpailutusten myötä toimintalinjoja uudistetaan vielä enemmän tähän suuntaan 1.10.2019 lähtien.

Viraston mukaan vilkasliikenteisillä valtakunnallisesti tärkeillä pääteillä peruskelinä on sula tie. Liukkaus torjutaan ennakoivin toimenpitein. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tuetaan kohdennetulla talvihoidolla. Muut valtakunnalliset päätiet hoidetaan siten, että peruskelinä on pitävä talvikeli.

Onnistuneen talvihoidon edellytyksenä on se, että toteutunut laatu vastaa tilattua laatua. Tämä on huomattu myös Liikennevirastossa, jonka mukaan edellä mainittu edellyttää kaikilta sopimusosapuolilta tehokasta ja toimivaa laadunvarmistusta.

Uusi hoitourakkamalli otetaan käyttöön syksyllä 2019 käynnistyvissä urakoissa. Malli perustuu hoidonjohtourakkaan, jonka kaupallinen malli perustuu tavoitehintaan. Mallissa myös alihankintakustannukset ovat tilaajan nähtävissä. Urakoitsijan valinnassa korostuvat aiempaa enemmän laatutekijät. Tavoitteena on, että olosuhdemuutoksiin voitaisiin reagoida nykyistä nopeammin ja joustavuus kaluston käytössä paranisi. Laadunvarmistusta pyritään tehostamaan myös digitalisaation keinoin.

Asiakaspalautteen määrä talvihoidosta on kasvanut viime vuosina. Liukkauden torjunnan lisäksi palautetta on viime vuosina saatu enemmän myös auraus- ja tasaustarpeista. Tienkäyttäjien tyytyväisyys talvihoitoon on samaan aikaan laskenut. Alemman tieverkon talvihoitoon ollaan tyytymättömämpiä kuin pääteiden talvihoitoon, mutta myös pääteillä tyytyväisyys talvihoidon tasoon on laskenut suuressa osassa maata melko alhaiselle tasolle.

Esimerkkejä palvelutasosta eri hoitoluokissa

Hoitoluokka Ise (Nelostie 1.1.2019 lähtien)

Vilkkaimmat tiet ovat poikkeuksellisia olosuhteita ja pitkiä pakkaskausia lukuun ottamatta aina paljaat. Näillä teillä liukkaus torjutaan poikkeuksetta ennakoivilla toimenpiteillä. Suuren liikennemäärän vuoksi suolaa voidaan vilkkaimmilla teillä käyttää laajemmin myös liikenteeltään hiljaisimpien tuntien aikana.

Hoitoluokka Ic (Mt 616 Kälän risteys-Joutsa)

Tie on yleensä joko osittain tai kokonaan polannepintainen. Suolaa käytetään yleensä vain poikkeustapauksissa tai kun ennakoidaan erityisen vaikeita keliolosuhteita. Erityisesti syksyisin voidaan kuitenkin liikenneturvallisuussyistä käyttää suolaa. Tiellä on ongelmatilanteita lukuun ottamatta hyvä talvikeli, joka ei ole täysin pitävä, mutta riittävän turvallinen, jos tienkäyttäjät huomioivat vallitsevat olosuhteet. Polanneurat ja -pinta tasataan mahdollisimman tasaiseksi. Liukkauden torjunnassa käytetään pääosin piste- ja linjahiekoitusta sekä riittävää polanteen karhennusta.

Janne Airaksinen

Lähde: Talvihoidon toimintalinjat, Liikenneviraston julkaisuja