Monien asiantuntijoiden mielestä tulevaisuudessa autojen yleisin käyttövoima on sähkö. Toistaiseksi kuitenkaan täyssähköautot eivät ole Suomessa lyöneet läpi, sillä maassamme on tällä hetkellä käytössä vain noin 2.000 täyssähköautoa. Väkilukuun suhteutettuna Joutsassa ollaan sähköautoilussa jopa hieman edellä koko valtakunnan tahtia, sillä kunnassa on kaksi täyssähköautoa, molemmat tosin samalla Minna ja Mikko Huikon (yläkuvassa Mikko Huikko Toivakan lautausasemalla) perheellä Rutalahdessa.

Huikot hankkivat Nissan Leaf -sähköautonsa viime keväänä, toisen uutena ja toisen käytettynä. Toistaiseksi perheen kokemukset sähköautoilusta ovat olleet pelkästään positiivisia.

Suuren yleisön mielessä sähköautoiluun liittyvät usein pelot akkujen tyhjenemisestä kesken pidemmän matkan tai akuston latauksen hitaudesta ja vaikeudesta. Näitä ongelmia Huikot eivät ole kohdanneet. Akkujen virta on riittänyt normaalikäytössä aivan hyvin. Lisäksi sähköautojen latausverkosto on nykyään Suomessa yllättävänkin laaja: latauspisteitä on lähes saman verran kuin perinteisiä huoltoasemia.

– Myös ulkomaanmatkalle sähköautolla voi aivan hyvin lähteä. Esimerkiksi Tukholmassa saimme ajaa sähköautot lataukseen aivan kuninkaanlinnan viereen, kertoo Mikko Huikko.

Sähköautoilun puolesta puhuvat ympäristösyyt – edellyttäen, että autossa käytettävä sähkö on tuotettu päästöttömästi. Varsinkin kaupungeissa sähköautot puoltavat paikkaansa, sillä niistä ei synny mitään välittömiä päästöjä kaupunki-ilmaan. Päästötöntä energiaa sähköautoihin pystyy Suomessa tuottamaan itsekin: ainakin joidenkin sähköyhtiöiden kanssa on mahdollista tehdä sopimus, jossa oman talon aurinkopaneeleista tuotettu sähkö ohjataan oman sähköauton ”lataustilille”. Näin voi periaatteessa körötellä itse tuottamallaan aurinkosähköllä.

Mikko Huikko uskoo, että tiukentuvat hiilidioksidin päästörajat tulevat ohjaamaan autokauppaa pois polttomoottoriautoista sähköautojen suuntaan.

 

Sähköauton näyttö kertoo muun muassa energiankulutuksen tilanteen moottorin, ilmastoinnin ja muiden toimintojen osalta. Kuvan tilanteessa ilmastoinnin poiskytkemisellä saataisiin seitsemän kilometriä lisää ajomatkaa.

Toinen sähköautoilun plussa on käyttövoiman hinta. Kun bensiiniauton polttoainekustannukset sadalla kilometrillä ovat 6–8 euron paikkeilla, sähköauto kuluttaa sadalla kilometrillä sähköä noin 1,5–2 euron arvosta. Huikkojen autot kuluttavat sähköä sadalla kilometrillä noin 15 kilowattituntia ja keskimäärin sähköenergian hinta siirtomaksuineen on noin 14 senttiä kilowattitunnilta.

Nykyajan maaseudulla sähköautojen hyvänä puolena voi pitää sitäkin, että auton saa aina ”tankattua” kotonakin. Bensa-asemia kun ei nykyään läheskään jokaiselta sivukylältä löydy.

Sähköautot ovat ainakin Suomessa vielä huomattavasti kalliimpia kuin polttomoottoriautot. Esimerkiksi uusi Nissan Leaf -täyssähköauto maksaa noin 10.000 euroa enemmän kuin vastaava polttomoottoriauto. Mikko Huikko on kuitenkin laskenut, että sähköauton pienemmät polttoaine- ja huoltokulut tasoittavat tilanteen kahdeksassa vuodessa. Sähköauton moottori on käytännössä huoltovapaa, joten polttomoottoriautoon verrattuna sähköautoilija säästää vuodessa pitkän pennin huoltokuluissa. Säästöä tulee myös ajoneuvoverossa sekä vakuutusmaksuissa.

 

Sähköautossa on erikseen latauspistokkeet sekä pikalataukselle että normaalille lataukselle.

 

Huikot lataavat sähköautojaan pääosin kotona. Heidän autojensa akkujen kapasiteetti on 40 kilowattituntia ja kotilaturi toimii 1,7 kilowatin teholla. Näin akkuun saa esimerkiksi töistä tulon ja töihin lähdön välisenä aikana – vaikkapa iltaviidestä aamuseitsemään eli 14 tunnissa – ladattua 23 kilowattituntia, mikä riittää jopa 150 kilometrin matkaan.

Akkuja voi myös ladata 50 kilowatin pikalatausasemilla ja hitaammilla kuuden kilowatin latausasemilla. Esimerkiksi Helsinkiin suuntautuvalla matkalla voi monella huoltoasemalla puolen tunnin kahvitauon aikana ladata auton pikalatauksessa jopa puoliksi täyteen.

Mikko Huikko pitää sähköautoilun erityisominaisuutena sitä, että esimerkiksi pidempien ajomatkojen suunnittelussa ja ylipäänsä latauspisteiden löytämisessä voidaan hyödyntää kehittyneitä mobiilisovelluksia. Käytännössä nykyaikainen täyssähköauto neuvoo kuljettajalle, missä ja milloin autoa kannattaa ladata, kunhan tietää, minne ollaan ajamassa.

Markku Parkkonen

 

Sähköauton moottori. Vasemmalla näkyvät putket ovat osa lämmityksestä ja viilennyksestä huolehtivaa ilmalämpöpumppua.

Latauspiste saadaan, jos halutaan

Tällä hetkellä Joutsassa tai Luhangassa ei ole sähköautojen latauspisteitä. Sen sijaan latauspisteitä löytyy muun muassa Hartolasta, Sysmästä, Toivakasta, Kangasniemeltä ja Kuortista.

Latauspisteen perustaminen saattaa ainakin tulevaisuudessa houkutella valtatiellä kulkevia sähköautoilijoita käyttämään esimerkiksi paikallisia kauppa- ja kahvilapalveluja. Tämän vuoksi monella paikkakunnalla kunta tai jopa yksittäiset yrittäjät ovat hankkineet latauspisteen omalla kustannuksellaan.

Ainakin Luhangan kunnanjohtaja Tuomo Kärnä on luvannut, että kuntaan hankitaan sähköautojen latauspiste seuraavien kahden vuoden aikana. Esimerkiksi Lumme Energia voi toimittaa tilauksesta vuokrasopimuksella latauspisteen haluttuun paikkaan.

Markku Parkkonen

 

Katso video sähköauton latauksesta:

 

Tagged with →