Suomen riistakeskus on käsitellyt poikkeusluvat kannanhoidolliseen ilveksen pyyntiin. Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistyksen alueelle myönnettiin kaksi kaatolupaa. Viime kaudella lupia oli käytössä viisi. Metsästyskausi alkaa 1.12.

Itä-Päijänteen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jyrki Ilmonen kertoo, että täältä lähti kolme hakemusta, joissa haettiin yhdeksää ilveksen kaatolupaa. Ilveksen metsästysaika on 1.12.2018–28.2.2019.

– Joutsan kirkonkylän ja Mieskonmäen ympärille muodostetut yhteisluvat saivat kumpikin yhden ilveksen kaatoluvan. Yhteislupa, jossa oli mukana Korpilahden Vespuoli ei saanut kaatolupia, toteaa Ilmonen.

Havaintojaksolla 1.9.2017– 28.2.2018 varmennettuja ja kirjattuja ilveshavaintoja tehtiin koko Itä- Päijänteen rhy:n alueella 152 kappaletta. Havaintojen perusteella ilvestihentymiä on muodostunut alueille Niemistenkylä-Laitjärvi, Pappinen-Tammimäki ja Pärnämäki-Marjotaipale. Havainnoista pentuehavaintoja oli 41 kappaletta.

– Pentuehavaintoja tehtiin edellä mainituilla alueilla, mutta tihentymäalue oli Niemistenkylä-Laitjärvi alueella. Havaintojen määrä on vähentynyt edelliseen havaintojaksoon verrattuna. Itä-Päijänteen rhy:n alueella on edelleen runsas ilveskanta, jota nyt saaduilla kaatoluvilla ei pystytä verottamaan riittävästi.

– Riistanhoitoyhdistys toivoo edelleen, että suurpetohavainnoista ilmoitettaisiin, muistuttaa Ilmonen.

Suomen riistakeskus myönsi Keski-Suomen alueelle kannanhoidolliset poikkeusluvat 16 ilveksen pyyntiin 1.12. alkavalle metsästyskaudelle.  Lupamäärä on huomattavasti pienempi kuin viime vuonna.

Keski-Suomen alueelta tuli 22 hakemusta yhteensä 63 ilveksen pyyntiin. Luvat myönnettiin alueille, joissa ilveskanta on kaikkein tihein. Maakunnan ilveskanta on selvästi pienentynyt viime vuosina. Laskevan trendin taustalla on todennäköisesti viimeisen kahdeksan vuoden metsästysverotus.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Keski-Suomessa on 145–160 yli vuoden ikäistä ilvestä. Viime vuonna arvio oli 220–230 ilvestä.

Joutsan eteläisten alueiden ilveskannan voi ennustaa pysyvän vahvana, sillä Luonnonvarakeskuksen pentuekarttoihin on merkitty paljon havaintoja jo heti rajankin taakse Pertunmaan ja Hirvensalmen suunnille.

Janne Airaksinen