Varsinkin maaseudulla saatettiin luonnonsuojelujärjestöjä katsoa takavuosina hiukan kieroon. Tämä oli varsin ymmärrettävää, kun aikoinaan cityvihreiden ja perinteisten maaseudun asukkaiden ajatusmaailmat saattoivat olla varsin pahassa ristiriidassa keskenään. Viime lauantaina kymmenvuotista toimintaansa juhlinut Joutsansalmi ry on osoitus siitä, että luontoa ja ympäristöä voi suojella ilman, että ajautuu kiistoihin muiden kanssa. Joutsansalmi ry:n toiminta on ollut varsin asiallista ja tietoon pohjautuvaa. Yhdistys on osoittanut, että tuloksia voi saada ilman näyttäviä mielenilmauksia tai kansalaistottelemattomuuttakin.

Toiminnan menestyksen taustalla on se, että harva nykyään vastustaa vesien suojelua. Ja vesien suojelussa järjestöjen ja suojelua aktiivisesti ajavien kansalaisten vastapuolena eivät ole maaseudun yksittäiset pienyrittäjät vaan yleensä suuryritykset, jotka eivät kerää sympatiaa kansalaisten keskuudessa. Joutsansalmen rannoilla herättiin aikanaan vastustamaan salmen rannalla toimivan kalalaitoksen päästöjä. Samalla tavalla yksityiset kansalaiset ovat heränneet vastustamaan muun muassa Vapon turvetuotannon päästöjä. Tässäkin työssä on edistytty, mutta vesistöjen kunnossa riittää vielä työsarkaa.

Joutsansalmi ry:n tapaan asiallista ja tehokasta työtä ympäristön hyväksi tekee myös pari vuotta sitten niin ikään kymmenvuotisjuhliaan viettänyt Leivonmäen kansallispuiston ystävät ry. Näiden yhdistysten toiminta kertoo siitä, että ympäristön tilaan halutaan vaikuttaa – ei rähjäämällä, vaan rakentamalla.

Markku Parkkonen