Luhangan kunta laatii parhaillaan uutta kuntastrategiaa. Asukasluvultaan Manner-Suomen pienimmällä kunnalla on viime vuodet mennyt periaatteessa mukavasti: kaupalliset ja julkiset palvelut ovat asukaslukuun nähden hyvällä tasolla ja kunnan talous on priimakunnossa. Luhankahan on hämmästyttävästi profiloitunut alhaisine veroprosentteineen Sisä-Suomen veroparatiisina. Hepoluhdan asuinalue kirkonkylän kupeessa ja Päijänteen rannalla on ollut menestys. Kuntaan rakennettiin juuri uusi koulu Tammijärvelle ja hyväkuntoinen Kylätalo palvelee kirkonkylän asukkaita.

Lähtökohdat tulevaisuuteen ovat siis aivan hyvät, jos ei huomioida väestön määrää. Luhangan ongelma ei niinkään ole väestön vähenemistahti, joka ei juuri poikkea muista vastaavista maaseutukunnista. Luhangassa väestön absoluuttinen määrä on vaan niin pieni, että jossain vaiheessa tulee raja vastaan. Nyt kunnassa on reilut 700 asukasta ja 15–20 vuoden päästä ehkä 500.

Luhangan kunnan itsenäisyyden kohtalonkysymys onkin väestökehityksen kääntäminen, tai edes vähenemän hidastaminen. Kun nopealla aikataululla ei ole odotettavissa riittävää lisäystä syntyvyyteen, panokset on suunnattava asukashankintaan. Luhangan paras valtti asukkaiden hankinnassa on asuinympäristön laatu: metsät, Päijänne, idyllinen kirkonkylä sekä myös paikalliset mukavat ja toimeliaat ihmiset.

Luhangasta asuinpaikkana ovat varmasti kiinnostuneita sellaiset ihmiset, jotka vapaa-aikanaan mielellään liikkuvat luonnossa. Muuttajan pitäisi myös olla sellainen, joka pystyy tekemään etätöitä tai sietää noin tunnin mittaista työmatkaa.

Markku Parkkonen

 

Tagged with →