Näkövammaiset ja lukemisesteiset ovat voineet jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien kuunnella Joutsan Seutua äänilehtenä. Kyse on Keski-Suomen Näkövammaiset ry:n koostamasta äänitallenteesta, joka luetaan nauhalle vapaaehtoisin joutsalaisvoimin.

Joka keskiviikko Joutsan Seudun toimitus lähettää vapaaehtoisten äänittämän tallenteen sähköisesti näkövammayhdistykselle Jyväskylään, jossa äänilehden koostamisesta vastaava Kalle Lahtinen käsittelee sen asiaankuuluvassa tietokoneohjelmassa.

– Sillä tehdään lehden rakenne, jotta lehteä voi lukea artikkeli kerrallaan, kertoo vuoden ajan Joutsan Seudun äänilehden koostamisesta vastannut Lahtinen.

Tallenteesta tehdään Daisy-äänite. Daisy eli Digital Accessible Information System on kansainvälinen digitaalinen julkaisustandardi, jonka mukaisesti tuotetaan elektronisia äänikirjoja näkövammaisille ja lukemisesteisille. Kaupallisista äänikirjoista Daisy-äänite eroaa esimerkiksi siten, että se sisältää painetun kirjan rakenteen, eli otsikot ja usein sivunumerot, mikä mahdollistaa liikkumisen kirjassa osasta toiseen. Kaupallisessa äänikirjassa tämä ei yleensä ole mahdollista.

Tarvittaessa Kalle Lahtinen myös siistii lukijoiden äänittämää tallennetta hieman.

– Äänitteestä poistetaan ylimääräiset äänet kuten yskäisyt ja mahdolliset muut häiriöäänet. Tämän jälkeen siitä rakennetaan lehti ja muutetaan Wav-tiedostot mp3-muotoon. Kun lehti on valmis, se poltetaan tilaajille levylle ja lähetetään postin välityksellä, kertoo Lahtinen.

Vain jäsenten tilattavissa

Joutsan Seudun äänilehdellä on tällä hetkellä 15 tilaajaa ja lisäksi yksi äänilehti menee Kansallisarkistoon. Äänilehteä voi tilata Keski-Suomen Näkövammaiset ry:n kautta, mutta tilaaminen on mahdollista vain yhdistyksen jäsenille.

– Tällä varmistamme lukemisesteisyyden. Mikään sinänsä ei estä tulevaisuudessa sitä, ettei joku muukin lukemisesteinen lehteä voisi tilata, mutta tämän todentaminen on hivenen hankalaa, sanoo Lahtinen.

Keski-Suomen Näkövammaiset ry:n jäsenyys on maksullista, mutta äänilehden tilaamisesta ei sen sijaan peritä enää erillistä maksua. Äänilehden koostamistyön yhdistys tekee toiminnanjohtaja Maarit Salosen mukaan vapaaehtoistyönä, mutta taustalla on valtakunnallisen Näkövammaisten liiton Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (Stea) saama avustus.

– Näkövammaisten liitto ry saa Stealta avustusta äänilehtien postittamista varten. Liitto toimittaa cd-levyt ja kirjekuoret alueyhdistykselle äänilehtien toimittamista varten, sanoo Salonen.

 

Joutsan Seudun äänilehden ohella Keski-Suomen Näkövammaiset ry koostaa yhdeksän muun keskisuomalaisen paikallislehden äänilehteä. Kymmenellä äänilehdellä on niitä koostavan Kalle Lahtisen mukaan yhteensä noin 180 tilausta.

Äänitteiden kanssa operoiva Lahtinen pitää äänilehtien julkaisemista kaiken kaikkiaan tärkeänä. Näkemystään hän perustelee sillä, että vaikka kunnilla on tiedotusvelvollisuus kuntalaisia kohtaan, ei suurimmalla osalla kunnista kuitenkaan tule hänen mukaansa omaa äänitettä tiedotteistaan. Näin ollen Lahtinen kokee äänilehden olevan yleensä ainoa tapa saada kunnan tiedotteet myös näkörajoitteisten saataville.

– Äänilehtien määrää pyritään lisäämään, kunhan vaan saadaan kuntien päättäjiä kiinni ja kartoitettua mahdollisuuksia juuri tuon tiedottamisen toteuttamiseen, sanoo Lahtinen.

 

Lukuvuorossa ollessaan Eeva Harju (kuvassa) ja Leena Saarikettu lukevat Joutsan Seudun sivuja vuorotellen.

Vapaaehtoiset lukijat: äänilehti on tärkeä

Joutsan Seudun äänilehden lukemisesta vastaa 12 joutsalaisen vapaaehtoisen muodostama porukka, joka on jaettu viikoittaisiksi lukijapareiksi. Vapaaehtoisten ja äänilehden koostamisesta vastaavan Keski-Suomen Näkövammaiset ry:n välisenä yhteyshenkilönä toimivan joutsalaisen Teija Lepistön mukaan lukijaporukka on muodostunut ajansaatossa niin sanotusti puskaradiomeiningillä. Toisin sanoen mitään maakunnan näkövammayhdistyksen alaosastoa tai muuta järjestöä ei lukijaporukan takana Lepistön mukaan ole.

Moni on lähtenyt vapaaehtoiseksi ennestään lukijana toimineen ystävän tai tuttavan pyynnöstä. Kullakin on ollut vaikuttimena myös oma kokemus siitä, miksi mukaan lähtö on tärkeää. Aiemmin pitkään lukijana sekä lukuvuorojen jakajana toiminut ja yhä tarvittaessa toisten lukuvuoroilla tuuraava Teija Lepistö sanoo lähteneensä toimintaan mukaan äitinsä näkövamman myötä. Eeva Harjulle (ylhäällä kuvassa oikealla) kimmoke taas syntyi, kun hän näki työssään äänilehden tarpeellisuuden.

– Olin kotipalveluyrittäjä ja tein vanhusten kanssa töitä ja tiesin mikä se tarve on siellä, muistelee viitisen vuotta vapaaehtoisena lukijana toiminut, nykyisin eläkkeellä oleva Harju.

Pian kymmenen vuotta lukijaporukkaan kuulunut Leena Saarikettu (kuvassa vasemmalla) kertoo lähteneensä mukaan useammastakin syystä. Asiaan vaikutti muun muassa se, että hänen serkkunsa kävi aikanaan lukemassa vanhainkodin asukkaille ja lukeminen oli tärkeää niin serkulle kuin vanhuksillekin. Toisaalta vapaaehtoistyön aloittaminen toi myös Saariketulle toimintaa eläkepäiviin.

– Kun jäi töistä pois, niin se oli tämmöinen sosiaalinen juttukin, että oli taas mukana jossakin, muistelee hyvin pian eläkkeelle jäämisen jälkeen äänilehden lukijaksi ryhtynyt Saarikettu.

Lukeminen on mukavaa

Jo pitkään lukuparina toimineet Eeva Harju ja Leena Saarikettu pitävät Joutsan Seudun äänilehteä tärkeänä ja sanovat äänilehden teon olleen heille itselleenkin mukavaa. Ennen lukemista naiset käyvät lehdestä läpi, mitä kulloinkin luetaan. Lukijoille annetun ohjeistuksen mukaan toimituksellinen aineisto luetaan aina, samoin esimerkiksi ilmoitukset tulevista tapahtumista.

Alkuaikoina lukijat käyttivät tallentamiseen kasettinauhuria, mutta nykyisin käytössä on digitaalinauhuri. Tekniikan muuttuminen on vaatinut uuden laitteen käytön opettelun ja ennen kuin uusi tekniikka on ollut täysin hallussa, on Eeva Harjun mukaan sattunut joskus kömmähdyksiäkin.

– Jos jää punainen valo koneeseen vilkkumaan, niin silloin eivät jutut mene koneelle. Kerran luettiin puoli lehteä ja sitten huomattiin, ettei se mennytkään sinne sisälle. Ei muuta kuin aloita alusta. Kyllä hyvin oppi muistamaan, että se ei saa se valo vilkkua siinä, nauraa Harju.

Tarja Kuikka

 

Katso videopätkä äänilehden lukemisesta: