Joutsan koulukeskuksen keittiön toiminnasta vastaava Anna-Mari Lahtinen on suorittanut ravitsemusjohtamisen korkeakouludiplomin. Kyse on toistaiseksi harvinaisesta opintyöstä, sillä mahdollisuus korkeakouludiplomin suorittamiseen työelämälähtöisesti on ollut olemassa vasta muutaman vuoden ajan. Lahtinen aloitti Jyväskylän ammattikorkeakoulussa vuonna 2016 60 opintopisteen laajuisen ja kaksi vuotta kestäneen koulutuksen. Sen saattoi suorittaa työn ohella, kuten Lahtinen tekikin.

– Opiskelin työn ohella, vapaa-ajalla, lomilla, ja ajankäyttö sekä opiskelun vaativuus osoittautuivat yllättävän raskaiksi. En kuitenkaan ole sen luonteinen, että olisin halunnut jättää homman kesken. Lisäksi työyhteisö kannusti kovasti, naurahtaa Lahtinen.

Moni ei jaksanut kuitenkaan loppuun, ja se kuvannee haasteen suuruutta. 20 aloittaneesta vain neljä sai korkeakouludiplominsa.

Aiheena kehittämistehtävänä olleessa lopputyössä oli Joutsan kunnan ruokapalveluiden tulevaisuudennäkymät. Analyysissään Lahtinen totesi, että lähitulevaisuudessa ruokapalvelut näyttävät kohtaavan useita muutoksia. Muutosten lähtökohtana ovat maakunta- ja soteuudistus sekä oman kunnan virkamiehet.  Paikkakunnalle on tullut alalle yksityisiä palveluntarjoajia ja ruokapalveluiden asiakaskunnan ja suoritteiden määrä on tämän johdosta laskenut.

Joutsan kunnan ruokapalveluiden työntekijöiden keski-ikä on korkea, ja siksi viiden vuoden sisällä eläköityviä on useita. Lopputyö osoittaa, että esimiehen merkitys muutostilanteissa on hyvin suuressa roolissa. Esimiehen tulee tiedottaa muutoksista rehellisesti ja kannustaa henkilökuntaa muutoksen tuomasta epävarmuudesta huolimatta. Lopuksi Lahtinen kertoo johtopäätöksenään, että Joutsan ruokapalveluiden tulevaisuus riippuu suuresti valtion ja maakunnan tekemistä päätöksistä sote- ja maakuntauudistuksen toteutuksessa.

Niin Lahtinen kuin hänen esimiehenään toimiva ravitsemispäällikkö Pirjo-Liisa Räsänen arvostivat etenkin sitä, että prosessin kuluessa ruokapalveluiden koko henkilökunnan välinen vuoropuhelu oli ollut antoisaa.

Yläkuvassa Anja Heino (vas.), keittiön vastaava ja korkeakouludiplomin suorittanut Anna-Mari Lahtinen, Ulla Lankia, kunnan ravitsemispäällikkö Pirjo-Liisa Räsänen ja Sirpa Minkkinen. Joutsan koulukeskuksen keittiön väki tykkää työstään, ja sehän näkyy.

Kouluruoka maistuu Joutsassa koko maan keskiarvoa paremmin

Vuonna 2017 tehtiin kouluterveyskysely, jossa perattiin myös syömistottumuksia. Sen tulosten nojalla Joutsan yläastelaiset erottuivat edukseen verrattuna koko maan keskiarvoihin. Täällä 22,9 prosenttia vastanneista kertoo syövänsä aterian kaikki osat päivittäin, kun koko maan keskiarvo tässä kohtaa oli 14 prosenttia. Koko maassa peräti 38,1 prosenttia ei syö aamupalaa joka aamu, kun täällä prosentti on 21,7. Mitä nuorempia ikäluokat olivat, sen paremmin ruoka maistui.

Anna-Mari Lahtinen pitää koululaisten syömishalukkuutta keskimäärin hyvänä. Ruoka maistuu jotakuinkin kaikille. Joskus on toki poikkeusyksilöitä mukana, mutta he ovat harvinaisempia isossa massassa.

– Enemmän esille nousee oppilaiden annosten koostaminen, jossa lipsutaan siten, että jotain lempiruokaa kuten lihapullia otettaisiin mieluiten lautanen täyteen. Salaatteihin olemme panostaneet siten, että jokaisessa ruokailussa olisi useampaa kuin yhtä salaattia tarjolla. Lämpimien kasvisten kautta olemme saaneet lisättyä kasvisten menekkiä, huomauttaa Lahtinen.

Kasvisruoka on vaihtoehtona tarjolla jokaiselle joka päivä. Koulukeskuksen ruokalassa ollaan enemmän runsaan tarjonnan kautta tulevan valinnanvapauden kannalla kuin pakottamisen.

Erikseen on mainittava sellainen harvinainen palvelu kuin koululaisille tarjottu välipala. Sitä ei Joutsan lisäksi monessa paikkaa Suomessa harrasteta, vaan ylijäänyt ruoka mieluummin myydään eteenpäin. Mahdollisuutta välipalaan käyttää noin 60 lasta joka koulupäivä.

– Joka välipalalle taataan vähintään näkkäri ja maito, mutta yleensä tarjolla on lukiolaisten ruokailusta ylijäänyttä salaattia ja joskus lämmintäkin ruokaa. Tämä on iso kädenojennus lapsille, ja samalla vähennämme ruokahävikkiä, kertovat Lahtinen ja ravitsemispäällikkö Pirjo-Liisa Räsänen.

75 kiloa uunimakkaraa, 120 litraa keittoa

  • Joutsan koulukeskuksen keittiö tekee päivittäin noin 500 ruoka-annosta, joista viidennes jaetaan päivähoidolle ja Kurkiauran koululle.
  • Työhön käytettävissä 4,5 henkilön työpanos.
  • Uunimakkaraa tehdessä sitä menee 75 kiloa.
  • Erilaisia keittoja tehdessä kokonaismäärä on 120 litraa.
  • Perunamuussia tehdessä siihen käytetään 80 kiloa oikeaa perunaa.

Janne Airaksinen