Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavan hyväksymistä koskeva kaavapäätös on kumottu Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Tässä vaiheessa oikeuden päätös tuotiin kunnanhallitukselle tiedoksi. Kunnanjohtaja Tuomo Kärnän mukaan kaavan jatkovalmisteluun etsitään uusi yritys, sillä sitä koostanut yritys ei ole enää toiminnassa. Tarkoitus olisi päästä aloittamaan kaavanlaatiminen uudestaan puhtaalta pöydältä.

Luhangan kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 9.3.2017. Keski-Suomen ely-keskus, Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys ry sekä useat yksityishenkilöt valittivat päätöksestä.

Hallinto-oikeus toteaa johtopäätöksenään, että vesi- ja rantalinnusto- sekä viitasammakkoselvitykset ovat puutteelliset. Näiden ja mitoituksen ulkopuolelle jätettyjen rantasaunojen ja korvattujen rakennuspaikkojen vuoksi oikeuden ei ollut mahdollista arvioida, täyttääkö kaava maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset. Siksi ei myöskään voitu arvioida, onko maanomistajia kohdeltu tasapuolisesti. Siltä osin kuin rakennusoikeuksia on osoitettu tiloille, joilla ei ole enää laskennallista rakennusoikeutta jäljellä, kaava loukkaa yhdenvertaisen kohtelun vaatimusta.

Viitasammakko nousee esille lajina, jonka esiintymispaikoista vallitsee ristiriita. Kaavaan on merkitty neljä viitasammakon kutuääntelypaikkaa. Hallinto-oikeudelle toimitetun selvityksen mukaan viitasammakkoja taas olisi havaittu kymmenillä paikoilla etenkin Luhangan keskustaajaman ja Luhanksaaren ympäristössä. Niitä on myös Luhankjärven pohjoisosassa, jonne kaavassa on osoitettu rakennuspaikkoja. Lintutieteellisen yhdistyksen valituksen liitteenä oli yhden henkilön tekemä selvitys viitasammakon äänihavainnoista.

Viitasammakko kuuluu EU:n luontodirektiivin kautta suojeltuihin lajeihin, ja käytännössä sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen on kielletty kansallisella luonnonsuojelulailla. Laji on elinvoimainen, sitä tavataan lähes koko maasta ja Keski-Suomessa sen arvellaan olevan jopa tavanomaista sammakkoa runsaslukuisempi (Suomen Lajitietokeskus).

Lintuasioista todetaan, että kaava-alueen linnustoa on kartoitettu vain hyvin rajatuilta alueilta ja luontoselvitys on ylimalkainen. Vesiliikenteen vilkastumisesta, lisääntyvästä virkistyskäytöstä tai rakentamisesta aiheutuvia vaikutuksia ei ole arvioitu riittäviin selvityksiin perustuen.

Ely-keskuksen valituksessa on tuotu esiin useita puutteellisuuksia emätilaselvityksessä ja mitoituksen laskennassa. Huomattava osa emätiloista on ennestään ylittänyt niille tässä kaavassa osoitetun edellä kerrottujen mitoitusperiaatteiden mukaisen laskennallisen rakennusoikeuden. Kaavassa on lisäksi osoitettu useiden emätilojen alueille uusia, niiden laskennallisen rakennusoikeuden selkeästikin ylittäviä rakennuspaikkoja.

Kaava-asiakirjoissa ei ole näitä ylityksiä useiden kiinteistöjen kohdalla perusteltu lainkaan. Yksittäisille tiloille osoitettu ylimääräinen rakennusoikeus ilman mitoitusperusteiden mukaista tapauskohtaista harkintaa asettaa maanomistajat eriarvoiseen asemaan keskenään.

Lintutieteellinen yhdistyskin voi valittaa, koska sillä on oikeus

Nyt jo eläkkeelle jäänyt Luhangan entinen kunnanjohtaja Reijo Urtti kyseenalaisti aikanaan voimakkaasti sen, että voiko joku lintutieteellinen yhdistys tulla ja valittaa kunnan teettämästä kaavasta. Kunnanhallitus pyysikin hallinto-oikeutta tutkimaan, onko Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys asiassa asianosainen tai rajoittuuko sen asianosaisuus linnustoa koskeviin kysymyksiin.

Hallinto-oikeuden mukaan, perustuen maankäyttö- ja rakennuslakiin, rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä on toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan oikeus valittaa kaavan ja rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevasta päätöksestä.

Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry on rekisteröity yhdistys, joka sääntöjensä mukaan toimii alueensa lintuharrastajien ja -tutkijoiden yhdyssiteenä, ohjaa lintuharrastusta ja havainnointitoimintaa, edistää alueen linnuston tuntemusta sekä lintujen ja yleensä luonnonsuojelua. Luhanka on kirjattu kuuluvaksi yhdistyksen toimialueeseen.

Näin ollen yhdistyksellä on kuin onkin valitusoikeus asiassa riippumatta siitä, onko se asianosainen. Kaava-asiassa valitusoikeus kattaa kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen kokonaisuudessaan. Oikeus tukeutuu ratkaisussaan maankäyttö- ja rakennuslain 191 §:n 2 momenttiin.

Janne Airaksinen

Viitasammakko.