Joutsan seurakunnan kiinteistötyöryhmä valmisteli esityksen seurakunnan kaikkien kiinteistöjen tulevaisuuden suunnitelmaksi. Touko- ja kesäkuussa kiinteistötyöryhmän kanssa työskentelivät seurakunnan taloustyöryhmä ja konsultti Juha Kauppinen. Eri toimijat olivat pääosin yksimielisiä tarvittavista toimenpiteistä.

Nyt esitys oli kirkkoneuvoston käsittelyssä, joka hyväksyi periaatteet kiinteistöjen tulevaisuuden suunnitteluun. Toimenpidelistan asioita laitetaan virkakoneiston valmisteluun siinä järjestyksessä kuin se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

Kiinteistö- ja taloustyöryhmien näkemyksen mukaan seurakunnan tulisi luopua kaikista sellaisista kiinteistöistä, jotka eivät ole sen toiminnan kannalta tarpeellisia. Tarpeelliset kiinteistöt tulisi peruskorjata ja Pekkasten leirikeskuksen käyttöastetta pitäisi nostaa.

Uutena ideana tuli, että seurakuntaan tulisi perustaa peruskorjausrahasto, jonne myynneillä saatavat varat rahastoitaisiin. Toimikuntien mielestä myös metsänmyyntituloista tulisi kulujen jälkeen rahastoida 50 prosenttia. Tehtävät myynnit ja korjaukset tulisi ajoittaa useille vuosille niin, että seurakunnan ei tarvitsisi ottaa tähän tarkoitukseen lainaa.

Kiinteistöjä koskevien muutosten tavoitteena on noin 70.000 euron vuotuiset säästöt, mikä vastaa talouden tervehdyttämiseksi laaditun suunnitelman lukuja. Kohteet on pyritty valitsemaan siten, että taakka kohdistuu tasapuolisesti seurakunnan eri osiin. Käyttökustannusten vähentämisellä tasapainotetaan seurakunnan talotta. Myynneillä saadut varat siirretään kokonaisuudessaan peruskorjausrahastoon.

Konsultti Kauppinen ehdottaa lisäksi, että seurakuntatalon peruskorjauksen vaihtoehtona kuitenkin selvitettäisiin vielä uuden rakentaminen, vaikka tällainen selvitys onkin aiemmin tehty ja uudisrakentamisesta päätetty luopua.

Kirkkoherra Tuula Leppämäki korostaa, että nyt käsillä oleva toimenpidelista on toistaiseksi luonteeltaan pikemminkin idealista.

– Jokainen kohta tarvitsee vielä virkakoneiston valmistelun, ja siihen meillä on toistaiseksi huonot resurssit. Se että jokin asia on toimenpidelistalle, ei vielä tarkoita sitä, että juuri niin tullaan tekemään, korostaa Leppämäki.

– Nostaisin listasta esille hautausmaan kesähoidon ratkaisemisen, sillä se on kiireisin sopimuksen ollessa katkolla tämän vuoden lopussa. Lisäksi pidän fiksuna ideana peruskorjausrahastoa. Ja Pekkasten leirikeskuksen vuokrausten hintoja on tarkistettava, kertoo Leppämäki toimenpidelistan herättämistä ajatuksistaan.

Seurakunnan 17 kohdan idealista – tavoitteena 70.000 euron vuotuiset säästöt

Alla on lueteltuna kaikki säästöideat, joita kiinteistö- ja taloustyöryhmät esittivät. Jokainen kohta tarvitsee vielä kirkkoherra Tuula Leppämäen mukaan virkakoneiston valmistelua.

  • Joutsan seurakuntatalo tarvitsee peruskorjauksen suhteellisen nopealla aikataululla. Siitä on valmistunut kokonaissuunnitelma, jonka toteuttamiseen ei kuitenkaan ole varoja. Pikaisia tarpeita lienevät kattoremontti sekä toimistotilojen uusiminen. Toimistot tulisi järjestää niin, että kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto voisivat muuttaa seurakuntatalolle. Ennen edellä mainittujen muutosten toteuttamista seurakunnalla tulee olla ainakin pääosa rahoituksesta rahastoituna, vuoden 2025 työntekijätilanteesta tehty arvio sekä suunnitelma siitä, millainen toimistorakenteesta tulee. Esillä oli henkilökohtaisten toimistotilojen sijaan toimintakohtainen rakenne. Konsultti esittää ennen peruskorjauksesta päättämistä uudisrakentamisvaihtoehdon selvittämistä.
  • Pekkasten leirikeskus on kiinteistömenoiltaan suuri kohde. Tilinpäätöksen mukaan ulkoiset toimintakulut olivat 26.000 euroa tuloja suuremmat. Ulkopuolisten veloitukset tulee hinnoitella niin, että ne kattavat paitsi ruoka-, henkilöstö- ym. vastaavat menot, myös kiinteitä menoja. Markkinoita löytyy sekä omista leirikeskuksistaan luopuneista seurakunnista että seurakuntien ulkopuolelta. Joutsan kunnan tarve tulee kartoittaa. Pekkasen tulee olla, mahdollisimman yhtäjaksoisesti auki hiihtolomien aikaan neljä viikkoa ja kesällä toukokuun alusta syyskuun loppuun. Muulloin sen käyttö pitää olla kiellettyä ja lämpötila laskettu mahdollisimman alas. Tampereen teknisen yliopiston tutkimusten mukaan kiinteistön rakenteiden terveydelle riittää, että sisälämpötila on 5 astetta korkeampi kuin ulkolämpötila). Ulos vuokrausta tulisi olla hiihtolomien aikaan kaksi viikkoa ja kesällä 5–7 viikkoa. Säästötavoite voi olla 40.000–50.000 euroa.
  • Annan kammarista tulee luopua, jos museovirasto antaa siihen luvan. Säästötavoite 4.000 euroa.
  • Toivolan kulut ovat muutaman tuhannen luokkaa. Se voidaan säilyttää seurakuntalaisten vapaassa käytössä, kuten Kolkkapohja Leivonmäellä. Paikan huollosta vastaava vapaaehtoisten ryhmä tulee perustaa.
  • As Oy Orava tuotti vuonna 2017 1.030 euroa. Tulo on merkityksetön seurakunnan taloudelle. Asunnot eivät ole seurakunnan perustehtävää, joten huoneisto tulee laittaa myyntiin ja mahdollisen kaupan jälkeen varat sijoittaa peruskorjausrahastoon. Sama koskee As Oy Kanervatietä, jonka kustannukset ylittivät vuonna 2017 tulot sekä Luhangan kanttorilaa ja Kehräämöä. Leivonmäen seurakuntatalon asuinrakennuksen vuokra tulee tarkistaa.
  • As Oy Kassalassa toimii kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto. Tilinpäätös näyttää sen osalta 167 euron ylijäämää. Kirkkoherranviraston ja taloustoimiston siirtyessä seurakuntatalolle As Oy Kassala tulee laittaa myyntiin ja mahdollisen kaupan jälkeen siitä saadut varat siirtää peruskorjausrahastoon. Sisäisistä vuokrista syntyvä säästötavoite on 10.000 euroa. Tämä toteutetaan sen jälkeen, kun seurakuntataloa koskevat selvitykset ja muutos/korjaustyöt on tehty.
  • Leivonmäen kirkon kiinteistökulut ovat 30.000 euroa. Kun se jätetään talvella kylmäksi ja jumalanpalvelukset sekä hautaukset siirretään seurakuntataloon, säästöä voidaan saada 5.000–8.000 euroa.
  • Leivonmäen seurakuntatalo huoltorakennuksineen säilytetään nykyisellään.
  • Kolkkapohjan leirialue säilytetään seurakuntalaisten vapaasti käytettävänä. Kappelineuvosto on nimennyt vapaaehtoisten ryhmän hoitamaan kunnossa pitoa.
  • Luhangan kesäkirkosta on noin 16.000 euron kulut, lähinnä vakuutuksia ja postoja. Niiden määrää ei voi vähentää.
  • Luhangan talvikirkkoa on vaikea erottaa seurakuntasalista. Kiinteistökulut ovat 32.000. Niiden vähentäminen on vaikeaa.
  • Joutsan kirkko on kiinteistömenoiltaan suurin, lähes 72.000 euroa. Kustannuksia ei kuitenkaan voine vähentää.
  • Tonttikauppoja on tarjolla, mutta markkinat ovat olleet hiljaisia. Jos kauppoja syntyy, varat tulee sijoittaa peruskorjausrahastoon.
  • Hautausmaan kesähoidon ulkoistus on katkolla vuoden 2018 lopussa. Mahdollisimman pian tulee selvittää vertaisseurakunnista, mitä tehtävän hoito omana työnä maksaa. Omaksi työksi otto mahdollisesti edellyttää sellaisen suntion palkkaamista, joka osaa tehdä korjauksia ja käyttää koneita. Nyt näitä tehtäviä hoitamaton vahtimestari/suntio voisi siten siirtyä touko-lokakuun ajaksi hautausmaalle, missä hänen tehtävänkuvaansa liittyisi myös kesätyöntekijöiden työnjohtotehtävät.
  • Jätehuollossa selvitetään mahdollisuus ottaa lajittelu käyttöön. Jäteastiat siirretään sellaiseen paikkaan, josta jäteauto voi ne noutaa ilman, että siinä tarvitaan suntion apua. Kompostoituvan jätteen keräämiseen säilytetään nykyiset astiat eri puolilla hautausmaita. Jätehuolto kilpailutetaan. Jätehuollon järjestäminen on enemmän imago- kuin talouskysymys. Kustannukset eivät nouse. Osa taloustyöryhmää ei pidä jätehuollon uudelleen järjestelyä mahdollisena.
  • Metsänmyyntituloista puolet rahastoidaan peruskorjausrahastoon.
  • Kaikkien kiinteistöjen lamput tulee vaihtaa vähitellen led-valoiksi. Osa voidaan tehdä polttimon vaihdolla. Osaan tarvitaan valaisimen muutostöitä. Pitkän aikavälin säästötavoite on noin 4.000 euroa.

Nokiperältä kipinöi -kolumni: Hallinnon jähmeys ei houkuta osallistumaan siihen

Seurakunnan hallinnon rimpuilu talousvaikeuksien verkossa on ollut masentavaa seurattavaa. Yhä uudelleen, vuodesta toiseen, perustetaan työryhmiä ja tehdään säästösuunnitelmia. Kiinteistömenojen vähentäminen on nähty seurakunnan hallinnossa jo ajat sitten keinoksi vähentää kuluja. Niiden toteutus kuitenkin ontuu.

Pekkasten leirikeskuksen on tiedetty nykyisellä toimintamallilla oleva taloudellisesti kestämätön jo ainakin vuodesta 2014 lähtien. Silti edelleenkin sen annetaan tuottaa tappiota. Mitäs jos vaikka myydään se ja ostetaan rippikoulujen ym. leirien tarvitsemat majoitustilat seutukunnan maatilamatkailuyrityksiltä? Olisi ainakin yksi kesto-ongelma raivattu tieltä pois.

Seurakuntatalon peruskorjaamisen ja uudisrakentamisen välillä on palloteltu ties miten monta vuotta. Kumpaankaan ei ole rahaa, mutta niin vain listalla nousee esille uudisrakentaminen. Annan kammari seisoo edelleen tarpeettomana ja hyvin huonokuntoisena kirkonmäellä. Siitäkin luopumisesta on ollut aikeita jo vuosia sitten, tuloksetta.

Kohta on seurakuntavaalit, ja on silmiinpistävää, että ehdokkaita oli vain 22, kun kirkkovaltuustoon valitaan 19 jäsentä. Nuoriso-osasto (lue: alle 50-vuotiaat) on kovin kapoinen. Moni ehdolle lähtenyt ja valtuustoon päässyt on jättäytynyt pois heti ensimmäisen kauden jälkeen.

Voisiko olla, että seurakunnan hallinto koetaan niin jähmeäksi, että vain harva haluaa lähteä taistelemaan tuulimyllyjä vastaan? Edellä mainitut asiat ovat esimerkkejä siitä, että seurakunnan hallinto joutuu palaamaan vuosi toisensa jälkeen samojen ongelmien äärelle. Tämä turhauttaa monia.

Janne Airaksinen