Joutsalaiset saivat keittää talousvetensä reilun kuukauden ajan, kun juomavedestä otetuista näytteistä löytyi epäpuhtauksia. Nyt ongelma on takanapäin ja on aika käydä läpi tapahtumat. Joistakin tapauksen käänteistä kun ehti lähteä liikkeelle täysin väärääkin tietoa, niin nyt on hyvä perehtyä asioihin laajemmin.

Haastateltavana on Joutsan Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Tapio Kämppi. Hänen yhteenvedostaan hahmottuu myös se suuri määrä työtä, mikä tilanteen korjaamiseksi on tehty.

– Vedenkeittokehotus annettiin alun perin 17. elokuuta koskemaan Leivonmäen taajamaa ja Kivisuon vesiosuuskunnan asiakkaita. Tapahtuma lähti liikkeelle, kun Nelostien remontin yhteydessä syntyi putkirikko vesijohtoverkostoon. Sähköjohtoja vietiin tien ali, ja tämän yhteydessä pora vahingossa puhkaisi vesijohdon, kertoo Kämppi.

Vedestä otettiin näytteitä, ja kun niissä havaittiin mikrobiologista heikentymistä koliformisten bakteerien muodossa, keittokehotus annettiin koskemaan yllä mainittuja alueita. Samalla järjestettiin puhtaan veden jakelupisteitä ja verkoston desinfiointi kloorilla alkoi.

– Sitähän ei arvattu, ettei ongelma liittynytkään putkirikkoon, mikä siinä vaiheessa vaikutti ilmeisimmältä syyltä.

Juomaveden laatua tarkkailee tällä seudulla Jyväskylän ympäristöterveydenhuolto. Sen ympäristöterveystarkastajat ja Joutsan Vesihuolto etsivät kiivaasti näytteiden avulla epäpuhtauksien alkulähdettä. Elokuun lopulla näytteenotto ulotettiin Joutsan ylävesisäiliöön eli vesitorniin. Sieltä sitten paljastui myös ulosteperäistä E. coli -bakteeria vesitornin ylimmistä vesikerroksista.

Muualta vesiverkostosta E. colia ei ole havaittu. 28.8. vedenkeittokehotus laajennettiin koskemaan koko seutukuntaa.

– Normaalisti otamme viranomaisnäytteitä vesiputkistoista seitsemän kertaa vuodessa ja kerran ylävesisäiliöstä. Sieltä oli otettu näyte 2.8., ja siinä kaikki oli puhdasta.

Eli nyt ongelma oli saatu paikannettua. Bakteerilöydöstön vuoksi säiliö puhdistettiin 4.9. myöhään illalla. Se ei ollut mikään pieni urakka. Ensiksi säiliö tyhjennettiin tätä tarkoitusta tehdyn purkuputken kautta. Maastoon ryöppysi lähes 600 kuutiota vettä.

Kansalaiset eivät tätä huomanneet, sillä samaan aikaan kaksi miestä piti verkostopainetta yllä vedenottamoilla Kämpin huolehtiessa ylävesisäiliöstä.

Tyhjään säiliöön laskeutui kolme sysmäläisen Vesikaivohuolto Vipe Oy:n työntekijää pesemään, tarkastamaan ja desinfioimaan sitä. Tätä tehdään muutenkin viiden–seitsemän vuoden välein normaalien huoltotöiden yhteydessä.

Tarkastus ei näyttänyt mitään selkeää syytä bakteerilöydöksille. Säiliö oli jo valmiiksi siisti, eikä yläpohjassa näkynyt mitään tummentumia. Mikäli katolta olisi päässyt sadevesiä sisään, ne näkyisivät juuri tummina jälkinä.

– Lopullinen syy bakteerilöydökseen jäi selviämättä. Paras teoria tällä hetkellä laatupoikkeamiin on ennätyslämmin kesä, joka aiheutti ylävesisäiliössä olevaan veteen hieman eri lämpötilassa olevia kerrostumisia.

– Varmuuden vuoksi tiivistimme huoltoluukun kansirakenteet ja uusitiin säiliön tuuletusputkien verkotukset. Mietimme keinoa saada säiliön virtauksia lisättyä, jotta tämä ei toistuisi tulevina kuumina kesinä, pohtii Kämppi.

Sitten tarinassa edetään kloolausvaiheeseen, vesijohtoverkostoon syötettiin klooria. Tällä välttämättömällä toimenpiteellä varmistettiin veden mikrobiologinen laatu. Kloorilla on ominaistuoksu ja -maku, minkä kyllä jokainen vettä käyttänyt huomasi.

Kämppi saikin useita kysyviä yhteydenottoja siitä, onko vettä turvallista käyttää, jos se maistuu ja haisee kloorilta.

– Veden juonti ja muu käyttö on täysin turvallista, vaikka siihen vielä syötetäänkin klooria vedenottamoilta. Mitatut klooripitoisuudet ovat 0,4–0,7 milligrammaa litrassa vettä. Raja-arvo tässä kohtaa on 5 milligrammaa litrassa, joten Vesihuollon verkostoissa mentiin reilusti turvallisissa lukemissa, painottaa Kämppi.

Hän huomauttaa, että monissa suurissa kaupungeissa lisätään jatkuvasti klooria verkostoveteen, vuodesta toiseen. Kaupunkien säännöllisessä kloorisyötössä pitoisuudet vaihtelevat 0,2–0,3 milligrammassa. Joutsan vesiverkoston klooraus lopetetaan mahdollisesti jo tällä viikolla.

Klooraus ottaa aikaa, sillä putkilinjastot ovat pitkiä ja klooria kuluu samalla kun se puhdistaa. Pisimmät linjat menevät Lempääseen ja Kivisuolle, ja muualla oli jo aikaisemmin puhdasta, ennen kuin kloori oli hoitanut hommansa joka paikassa.

Entä sitten huhut? Niitä riitti. Huttulantien alussa oli ollut pitkään löystynyt liitin vesiputkessa. Sitä kautta vuoti vettä ihan lammikoksi asti, ja tämä reikä yhdistettiin pöpötartuntaan. Samoin kävi varalaskupaikalla tapahtuneelle jätevesiviemärin tukokselle.

– Huttulantien vuotanut putki on nyt korjattu. Koska ylävesisäiliössä oli koko ajan painetta, mitään ei päässyt sisään roudan löystyttämästä liittimestä. Varalaskupaikan tukos liittyi jätevesipuolelle, eikä puhtaaseen veteen, oikoo Kämppi huhuja.

Tiedottaminen on niitä asioita, joita ei oikeastaan tällaisissa tilanteissa voi tehdä koskaan liian hyvin. Tiedotuksen hoiti Jyväskylän ympäristöterveydenhuolto median ja kunnan internet-sivun kautta. Oikein vakavissa tilanteissa, joissa uhkana on epidemia, harkittaisiin tiedon jakamista esimerkiksi massatekstiviesteillä.

Joutsan tilannetta ratkomassa ollut ympäristöterveystarkastaja Piia Kepanen tekee oman yhteenvetonsa.

– Vaikka nyt tässä tilanteessa ei veden käyttäjillä sitten lopulta ollutkaan suurta riskiä sairastua, olisivat ainekset siihen olleet kasassa, jos vaikka yhtä aikaa olisi tapahtunut massiivinen putkivuoto esimerkiksi runkolinjassa. Silloin myös ulosteperäinen aines, joka nyt killui säiliön yläosissa, olisi voinut lähteä liikkeelle, ja tilanne olisi voinut olla toinen, toteaa Kepanen.

Yläkuvassa sysmäläiset Vesikaivohuolto Vipe Oy:n työntekijät valmistautuvat illan pimeydessä ylävesisäiliön huoltoon Pertti Virtasen (oik.) johdolla.

Kuva on tylsä, mutta onneksi niin. Se on nimittäin otettu Joutsan ylävesisäiliön sisäpuolelta sitä huoltaneen Pertti Virtasen toimesta, ja siinä näkyy, kuinka katossa ei ole vuodoista kieliviä tummentumia.

Janne Airaksinen

Vettä ei tarvitse enää keittää Tammijärvelläkään

Joutsan ja Luhangan kuntien alueella pitkään jatkunut talousvesiverkoston puhdistustyö on saatu päätökseen viikko sitten. Talousvesiverkosto on näytetulosten mukaan puhdistunut nyt myös Tammijärven vesisosuuskunnan jakelualueella, joten vettä ei tarvitse enää keittää. Muualta Joutsan ja Luhangan talousvesiverkostojen jakelualueilta keittokehotus poistettiin jo aiemmin viime viikolla.

Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuolto muistuttaa etenkin alueen loma-asukkaita juoksuttamaan vettä kiinteistöillään, kun he palaavat loma-asunnoilleen. Tämä on hyvä tapa normaalitilanteessakin, kun kiinteistön tonttijohto on ollut pitkään käyttämättä.

Joutsan Vesihuolto Oy ja ympäristöterveydenhuolto ovat seuranneet veden laatua tehostetusti ja kloorin syöttöä verkostoon on jatkettu. Syöttöä on pienennetty ja lopulta se poistetaan kokonaan eli palataan normaalin vedenpuhdistusprosessin käyttöön jo mahdollisesti tämän viikon aikana.

Janne Airaksinen

Ilmoita vesimittarin lukema sähköisesti

Joutsan Vesihuolto Oy:n asiakkaiden on voimassa olevan käytännön mukaisesti itse ilmoitettava vesimittarin lukema. Oikeat lukemapäivät ovat 31.3. ja 30.9. ja ne pitää antaa eteenpäin reilun viikon sisällä.

Toimitusjohtaja Tapio Kämppi kertoo, että ensisijainen lukeman ilmoituskanava on yhtiön nettisivuilta löytyvä lomake. Entisen käytännön mukainen yhtiön lähettämä vesimittarin lukija ei siten enää kierrä talouksia automaattisesti.

Jos kenellä ei ole internetin käyttömahdollisuutta, lukeman voi ilmoittaa puhelimen tekstiviestillä Vesihuollon numeroon. Jos kulutus on ollut reilusti alle tai yli normaalin, yhtiön taholta ollaan yhteydessä asiakkaaseen.

Joutsan Vesihuolto Oy korotti äskettäin puhtaan veden hintaa 18,2 prosentilla. Korotuksen ajoitus oli puhdas sattuma, eikä sillä ollut tekemistä vesiongelmien kanssa. Yhtiö nostaa hintojaan harvoin, mutta sitäkin isommin sitten kerralla. Edelliset hinnat oli päätetty vuonna 2012. Nyt tehty korotus herätti turhaa polemiikkia siitä, että sillä yritetään peittää ongelmista aiheutuneita tappioita.

Janne Airaksinen