Joutsan neuvolan tietojen mukaan tänä vuonna Joutsan seutukunnalla eli Joutsan ja Luhangan kuntien alueella näyttäisi syntyvän vain 11 vauvaa. Jos ja kun ennuste toteutuu, kyseessä lienee seutukunnan historian huonoin vauvavuosi. Tilastokeskuksen tilasto syntyneiden määristä vuodesta 1980 alkaen kertoo, että vuosina 1980-2017 seudulla syntyi keskimäärin 53 vauvaa vuodessa.
Syntyvyys on laskenut vuosikymmenien mittaan: 1980-luvulla Joutsan seutukunnalla syntyi keskimäärin 73 vauvaa vuodessa, 1990-luvulla keskimäärin 64 vauvaa, 2000-luvulla keskimäärin 40 vauvaa ja 2010-luvulla keskimäärin 34 vauvaa.
Tilastokeskuksen tilaston mukaan heinäkuun loppuun mennessä Joutsaan oli syntynyt viisi vauvaa ja Luhankaan ei yhtään. Neuvolan tietojen mukaan loppuvuoden aikana seudulla pitäisi syntyä kuusi vauvaa, joten kokonaismäärä tulee nousemaan 11:een. Sinänsä seutukunnan lukemat eivät erityisesti poikkea valtakunnallisesta trendistä. Koko Suomessa syntyvyys on laskussa.
Joutsan kunnanjohtaja Harri Nissinen toteaa, että kunnassa ollaan kehityksestä huolissaan.
– Olemme toki puhuneet tästä, mutta mitään toimenpiteitä ei ole sovittu. Syyt lienevät samat kuin valtakunnallisestikin: epävarmuus työstä ja taloudesta. Välillä lasten saanti ei tuntunut trendikkäältä, mutta nyt ilmapiiri on selvästi muuttumassa. Seudullamme on vähän nuoria perheitä, joten syntyvyys on senkin vuoksi alhainen. Lapsiperheiden palvelut – muun muassa koulut ja varhaiskasvatus – ovat kuitenkin niin hyvät, että kuntaan muuttaa lapsiperheitä. Tällä hetkellä pohdimme uusia päivähoitojärjestelyjä kasvavan palveluntarpeen vuoksi, kertoo Nissinen.
Hän korostaa, että tietenkään syntyvyyttä ei voi ohjailla.
– En usko synnytyspalkkioihin ja lapsirahoihin. Lapsia saadaan vakaan harkinnan perusteella ja lasten hyvinvointiin ja kasvatukseen on sitouduttava. Tällä hetkellä alhaisella syntyvyydellä ei ole vielä mitään vaikutuksia kunnan palvelurakenteeseen. Päinvastoin: juuri nyt joudumme lisäämään varhaiskasvatuksen palveluja. Hieman pitemmällä aikavälillä vaikutuksia on kouluverkkoon ja mahdollisesti varhaiskasvatuksen palveluihin, arvioi Nissinen.
Markku Parkkonen