Kuivan hellekesän vaikutukset näkyvät pohjavesissä ajankohtaan nähden alhaisina pinnankorkeuksina. Tämä on johtanut edelleen siihen, että osa kaivojen omistajista on törmännyt ongelmiin veden riittävyyden suhteen. Kaivojen kuivuminen on herättänyt huolta paikoin myös joutsalaistalouksissa.

Uimaniemeläisellä Hämeenlaakson Maitotilalla vesi alkoi käydä vähiin heinäkuun alussa ja tilanne jatkui tilan isännän Jani Rantasen (kuvassa) mukaan akuuttina siihen saakka, kunnes helteet elokuun alun jälkeen helpottivat. Tilalla on kaksi rengaskaivoa, joista toisesta Rantasen kuusihenkinen perhe ottaa talousvetensä ja toisen, lähteenomaiseen paikkaan rakennetun kaivon vettä hyödyntää tilan noin 180-päinen karja.

Viimeksi mainitussa kaivonpaikassa ei ole kyse virallisesta karttaan merkitystä lähteestä, mutta mäen rinteessä sijaitsevassa paikassa on aina ollut Rantasen mukaan hyvin märkää. Rantanen rakensi rengaskaivon alueelle vuonna 2010.

– Lähdekaivo on ollut hyvä vedensaanniltaan. Meillähän kulutus tässä kuitenkin on sellaista 12 kuutiosta ylöspäin, maksimissaan jopa 15 kuutioon vuorokaudessa, kun karja juo paljon kuumaan aikaan, sanoo Rantanen.

 

Hyvästä tuotosta huolimatta lähdekaivon vesi ei riitä kuumina aikoina, joten tänäkin kesänä tilan karjalle jouduttiin välillä ottamaan vettä kaivosta. Tilan vedenottojärjestelmä on rakennettu Jani Rantasen mukaan siten, että kaivoja voidaan tarvittaessa vuorotella. Lähdekaivon veden käydessä tilapäisesti vähiin imut käännetään toiselle kaivolle.

– Sillä lailla vähän kikkailemalla päästiin kuivin aika läpi, kertoo Rantanen.

Vedenkäyttöä myös hänen mukaansa säännösteltiin, joskaan ei eläimiltä.

– Niille on taattava, että vettä on aina ja joka hetki saatavilla. Mutta työkoneiden pesua voitiin rajoittaa ja muuta tällaista käyttöä.

Helteiden vähennyttyä tilanne on kuitenkin Rantasen mukaan hieman korjaantunut, sillä eläimet eivät enää juo niin paljon kuin lämpimään aikaan. Myös sateet ovat auttaneet osaltaan asiaa. Rantanen sanookin, ettei veden säännöstelyyn ole enää tilalla ollut tarvetta, mutta ihan normaalitilanteessa ei silti hänen mukaansa olla vieläkään.

– Vesi on riittänyt näihin normaali toimenpiteisiin, mutta toki koneiden pesua vieläkin vähän rajoitellaan. Ihan siihen normaaliin pääsyyn tarvitaan varmaan lisää sateita.

 

Tulevaisuuden kuiviin kausiin varaudutaan Hämeenlaakson Maitotilalla rakentamalla tilalle porakaivo. Se on Rantasen mukaan jo tilattu ja tehdään heti, kun urakoitsija ehtii.

– Se on sitten ratkaisu siihen. Kunnallista vesiputkeahan ei tänne asti tule, vaikka sitäkin on toivottukin jossain vaiheessa, sanoo Rantanen.

Jatkoa ajatellen häntä huolestuttaa se, jos syksyllä ei saada riittävästi sateita ennen talvea ja routaa.

– Sehän voi jopa mennä niinkin, että menee huonommaksi vesitilanne, jos ei sateita tule.

 

Viron perheessä kaivovesi ei lähtökohtaisesti aina riitä

Kaivoveden riittämättömyys on ollut Niemistenkylän suunnalla asuvan Viron suurperheessä arkea jo pitkään. Virojen rengaskaivon vesi yksinomaan ei ole riittänyt perheelle vuosiin, vaan he joutuvat hakemaan lisää usein ympäri vuoden ja varsinkin nyt kuivan kesän jälkeen.

Perheen äiti Mailis Viro uskoo, että pienemmälle perheelle vesi riittäisi, mutta suurperheessä kulutus on suurempaa. Yksinomaan pyykinpesuun kuluu Mailis Viron mukaan kerralla 75 litraa vettä ja normaaliviikkoina pesukone pyörii viisi kertaa, lakanapyykkiä pestessä lähes tuplamäärän.

Kaivoveden riittämättömyyden Virot ovat ratkaisseet hakemalla lisää vettä muualta. He kuljettavat sen kotiin peräkärryssä kulkevalla säiliöllä, josta vesi lasketaan kaivoon kulutuksen mukaan.

 

Järjestely on Mailis Viron mukaan ongelmallinen, sillä Joutsan kunta ei ole hänen mukaansa osoittanut paikkaa, josta vettä voisi hakea luvallisesti isojakin määriä.

– Kunnan pitäisi osoittaa paikka, mistä ottaa vettä, koska paloasemalta ei saa nykyisin ottaa vettä. Paloasemalta kun haettiin, me kirjattiin, kuinka paljon on haettu ja meille tuli lasku. Mutta mistä vettä nyt haetaan? Kuiva aika jos on, niin pitäisi saada vettä haettua. Tämä on ihan mahdotonta, sanoo Viro.

Oma haasteensa ovat hänen mukaansa talvet, jolloin veden kuljettaminen on hankalaa veden jäätymisen vuoksi. Viime talvena kuljettamiselta vältyttiin, sillä kaivon vesi oli korkeammalla.

– Mutta aina kun on kuivempi kesä ollut, niin ei ne syksyn sateet sitä paikkaa, sanoo Viro.

 

Yksi ratkaisu voisi olla porakaivo, mutta sen veden laatu arveluttaa Mailis Viroa. Perhe ei juo enää rengaskaivonsakaan vettä, sillä kaivosta löydettiin joitain vuosia sitten epäpuhtauksia. Vaikka kaivoa kunnostettiin, perhe hakee juomaveden muualta.

– On sitä porakaivoa monta kertaa mietitty, mutta kun siitä ei ole yhtään takeita, millaista vesi on. Ja se on kuitenkin aika kallis juttu tehdä, Viro pohtii.

Perheessä on pohdittu, olisiko nyt otollisempi hetki edistää vesiosuuskuntahanketta, kun aiempina vuosina siihen ei ole ollut tarpeeksi kiinnostusta. Niemistenkylän suunnalle on tehty Virojen mukaan vesihuoltosuunnitelma, mutta toteutukseen saakka se ei ole kymmeneen vuoteen edennyt.

– Kotikunnassani Pyhäjoella jokaisessa kolkassa, ihan syrjimmälläkin, kulkee vesijohtovesi. On aivan käsittämätöntä, että täällä kolme kilometriä keskustasta ei ole vesijohtoa, Mailis Viro ihmettelee.

Tällä hetkellä Virot hakevat lisävettä kolmesti viikossa. Perheen kokoon nähden vedenkulutus on Mailis Viron mukaan pientä.

– Jos meillä olisi vesimittari, jonka kautta menisi vesi, niin me oltaisiin varmaan aika ennätyksellinen perhe sillä tavalla, kuinka vähän pystyy perhe käyttämään vettä.

Kaivoi kuivui – mistä vettä?

Kaivon kuivuessa tilapäisesti joutsalaiset ovat tottuneet aiemmin hakemaan vettä Joutsan paloasemalta. Viime vuonna paloaseman lukituksia kuitenkin tiukennettiin aseman remontin yhteydessä, eivätkä sivulliset ole sen jälkeen voineet liikkua rakennuksessa aiempaan tapaan astioineen vedenhaussa. Vesiposti sinänsä on rakennuksen ulkopuolelta tavoitettavissa.

Nykyisin kaivon kuivuessa juomavettä ja ruoanlaittoon käytettävää vettä voi tilapäisesti hakea Joutsan Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Tapio Kämpin mukaan Huttulan polttoainekentän läheisyydessä olevan rakennuksen vesipisteestä sekä K-Marketin ja S-Marketin aulojen vesipisteistä. Pienestä määrästä ei tarvitse Kämpin mukaan ilmoittaa vesihuollolle etukäteen.

– Jos isoja määriä ottaa, niin silloin on parempi olla yhteydessä, ohjeistaa Kämppi.

 

Mikä sitten on pieni määrä ja mikä iso? Kämppi sanoo esimerkkinä, että jos vettä hakee kerran vaikkapa 20 litran kanisterilla, kyse on vielä pienestä määrästä. Sellaisesta määrästä ei myöskään peritä maksua.

Jos tarve sen sijaan on isompi tai toistuva, asiasta täytyy Kämpin mukaan neuvotella vesihuollon kanssa erikseen. Millaisesta vesimäärästä on kyse, mitä vesi maksaa ja miten sen haku järjestetään, se katsotaan Kämpin mukaan aina tapauskohtaisesti.

Huttulan ulkorakennuksesta ja kauppojen aulasta tilapäisesti haettavan veden osalta Kämppi korostaa, että vesi on tarkoitettu nimenomaan juoma- ja ruokavedeksi, ei muuksi talousvedeksi.

Tarja Kuikka

Pohjavedet erittäin alhaalla

Keski- ja Etelä-Suomen pienissä pohjavesimuodostumissa pohjavedet ovat laskeneet syyskuun alussa tehtyjen mittausten mukaan monin paikoin 10–60 senttimetriä ajankohdan keskiarvoja alemmaksi ja paikoin on mitattu ajankohdan alimpia korkeuksia.

Keskisuurissa ja suurissa pohjavesimuodostumissa pinnat ovat lähellä keskimääräistä tai 5-15 senttimetriä keskiarvojen yläpuolella.

Keski- ja Etelä-Suomessa pohjaveden pinta on yleensä alimmillaan loppukesällä ennen syyssateita, pohjoisessa taas kevättalvella ennen kuin lumet sulavat.

Lähde: Suomen ympäristökeskus SYKE

Tutustu myös:

Vedenpintojen seuranta

Pohjaveden seuranta