Lapset ja nuoret kohtaavat nykypäivänä aiempaa enemmän haasteita. Niitä luovat esimerkiksi tarve pärjätä koulussa ja harrastuksissa sekä se, ettei lapsi välttämättä osaa tunnistaa omia tunteitaan. Näin pohtii Keski-Suomen seututerveyskeskuksen lasten ja nuorten psykiatrisena sairaanhoitajana Joutsan, Luhangan ja Toivakan alueella työskentelevä Anna Mustonen (kuvassa).

Tehtävässään kevättalvella aloittanut, mutta lastenpsykiatrisella puolella jo yksitoista vuotta työskennellyt Mustonen sanoo pohtivansa työssään usein sitä, kuinka paljon pienille lapsille sanoitetaan tunteita.

– Lapsihan ei välttämättä osaa itse tunnistaa omia tunteitaan synnynnäisesti, vaan sitä tunteiden tunnistamista pitää opettaa. Tämä on ehkä jäänyt vähän vähemmälle ja se tuo hirveästi haasteita kasvun ja kehityksen myötä, jos lapsi ei ole päässyt näyttämään omia tunteitaan, eikä oikein tunnista niitä tai osaa sanoa niitä ääneen, pohtii Mustonen.

Työssään Mustonen on huomannut myös sen, että nykyisin lapset ja nuoret tekevät aiempaa vähemmän asioita yhdessä vanhempiensa kanssa. Lasten ja nuorten arjen rakenteet ylipäätään ovat hänen mukaansa vuosien varrella muuttuneet, yksi esimerkki siitä on koulujen luokkakoon suureneminen. Oman haasteensa nykypäivän arkeen tuo Mustosen mukaan myös some-maailma.

 

Seututerveyskeskuksen keväällä perustaman lasten ja nuorten psykiatrisen sairaanhoitajan vakanssin taustalla ovat Anna Mustosen mukaan yleisesti ottaen lasten ja nuorten ongelmien lisääntyminen sekä toisaalta se, että ongelmia halutaan ennaltaehkäistä.

Mustosen asiakaskunta on iältään vauvoista 18-vuotiaisiin. Laaja ikähaarukka pitää työn tekijälleen mielekkäänä.

– Pienten kanssa teen paljon työtä leikin avulla, lukiolaisilla se on enemmän keskustelevaa. Se, että joutuu ottamaan monia asioita huomioon ja on eri-ikäisiä asiakkaita, tuo haastavuutta, mistä minä taas tykkään, sanoo Mustonen.

Yleisimmiksi tapauksiksi, joiden tiimoilta yhteydenotot tapahtuvat, hän nimeää alakouluikäisillä esimerkiksi käytöshäiriöt ja isommilla jaksamisen ongelmat. Myös univaikeudet näkyvät vastaanotolla.

Yhteyttä voi ottaa Mustosen mukaan ylipäätään silloin, jos on esimerkiksi huolta perheen tai lapsen jaksamisesta tai lapsen kehitysasioista tai on muita ongelmakohtia, joihin kaivataan apua. Yhteydenottoa ei Mustosen mukaan kannata arastella.

 

Asiointi seututerveyskeskuksen lasten ja nuorten psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa ei edellytä lähetettä, joskin Anna Mustonen itse toivoo yhteydenottojen tulevan ensisijaisesti lääkäreiden, terveydenhoitajien, sosiaalityöntekijöiden tai opettajien kautta.

– Vanhemmat saavat soittaa itsekin, mutta sitten minä aina kysyn, saanko olla yhteydessä näihin ja näihin ihmisiin. Että minulla tavallaan on myös linkki sinne kouluterveydenhoitajaan, neuvolan terveydenhoitajaan tai kunnan sosiaalityöhön. Yritän pitää semmoista verkostotyötäkin omassa työssäni yllä, sanoo Mustonen.

Vastaanotolla hän suunnittelee asiakkaidensa kanssa, mikä on järkevin tapa toimia. Hän ei siis sanele sitä, miten toimitaan, vaan tapauksissa mennään perheen tarve edellä. Valmista sapluunaa tapaamisten järjestämiseen ei ole.

– Minun käyntini voivat olla yksi käynti, kaksi käyntiä, ne voivat olla pelkkää vanhemman tapaamista tai ne voivat olla pelkkää lapsen tapaamista. Tai ne voivat olla pitempiä hoitosuhteita, vaikka kymmenen käyntiä tai puoli vuotta, sanoo Mustonen.

Anna Mustonen

Keski-Suomen seututerveyskeskuksen lasten ja nuorten psykiatrinen sairaanhoitaja.

Vastaanottaa Joutsassa neljänä päivänä viikossa, Toivakassa yhtenä päivänä viikossa ja Luhangassa tällä hetkellä tarpeen mukaan.

Työskennellyt lastenpsykiatrian alalla vuodesta 2007, kokemusta poliklinikkapuolelta ja osastotyöstä.

Työskennellyt myös sosiaali- ja terveydenhoitoalan varahenkilöyksikössä.

Syntynyt Tohmajärvellä, asunut yläkoulu- ja lukioikäisenä Leivonmäellä ja muuttanut nykyisen työn myötä tänä vuonna Joutsaan.

Tarja Kuikka