Heinäkuussa neljä kantajoutsalaista toteuttivat suuren seikkailun. Mikko Hännikäinen, Tenho Sievänen, Jani Suhonen ja Tomi Saari ajoivat kolmella moottoripyörällä ja yhdellä pakettiautolla Siperian halki Vladivostokiin. Paikallislehti Joutsan Seutu seurasi matkaa tiiviisti sen aikana ja muistoja siitä voi verestää Joutsan-Vladivostok 2018 -sivulla Facebookissa.

Mutta kuinka miehet kokivat reissunsa? Miten kansa ja kulttuuri Venäjällä ottivat ohikulkevat vieraat vastaan? Tämä juttu on raportti siitä.

Ensiksi on todettava, että moottoripyöräilijöiltä matka oli fyysisesti melkoinen voimainponnistus. 11.737 kilometriä ajamista tarkoittaa rapiat kymmenen kertaa Suomen päästä päähän ajamista, ja tämä kaikki reilun kolmen viikon aikana, läpi seitsemän aikavyöhykkeen.

Miehet kuitenkin kestivät sen hyvin, eikä kalustonkaan kanssa ollut suurempia ongelmia, mitä nyt kerran rengas puhkesi ja huoltoautosta meni laturinhihna ja takaiskari. Ajopäivien pituudet olivat 8–15 tuntia, ja kilometreissä mitattuna 400–800 päivässä. Välillä joukko piti neljä lepuutuspäivää.

– Hyvin kestettiin, lämpö ja pitkät ajopäivät vaativat kyllä veronsa, mutta maltilla ja harkiten kuitenkin edettiin. Ravintoa, nestettä ja unta vaan oikeassa suhteessa, niin hyvin pärjää. (Suhonen)

– Väsymys painoi melkein päivittäin. Mitään kipuja tai vammoja ei kuitenkaan syntynyt. (Sievänen)

– Kipeä selkä parani reissulla. (Hännikäinen)

– Uskomattoman iso maa. (Saari)

Suurimmat yllätykset matkalla liittyivät siihen, miten valtava maa Venäjä oikeastaan onkaan. Lisäksi talous näyttäisi olevan hyvässä kasvussa maailmanpolitiikan käänteistä huolimatta. Venäläinen liikennekulttuuri tiedetään hurjaksi, mutta silti sen agressiiviset piirteet ja alttius vaarallisiin ohituksiin hämmästytti.

– Agressiivista, paljon ohituksia riskillä. Ohitettavan piti väistää kolarin välttämiseksi. Moottoripyöräilijää ei monesti huomioida vastaantullessa. (Sievänen)

– Kaoottista aluksi, mutta siihen tottui. Liikennemäärät laskivat itään mennessä. (Suhonen)

– Liikennekulttuuri? Sitä ei ole. (Hännikäinen)

– Riskiohituksia, oikeastaan miltä puolelta tahansa. Taustapeiliä piti tarkkailla koko ajan. (Saari)

Ihmisten suhtautuminen oli matkan mukavimpia piirteitä. Väki tuli usein juttusille kuulumisia vaihtamaan, vaikkei se voinut kielivaikeuksien vuoksi useinkaan olla syvällistä. Kansa oli ystävällistä ja auttamishaluista.

– Siellä näki oikeita venäläisiä, ei Suomessa tapaa heitä. (Hännikäinen)

Läpiajettujen kaupunkien ja kylien lukumäärää ryhmä ei tiedä kuin arviokaupalla. Sievänen arvioi reitille osuneen 40–50 kaupunkia ja lisänä muutama sata kylää.

Ruoka ja juoma oli pääsääntöisesti hyvää ja edullista. 500 ruplalla (6–7 euroa) söi mahan täyteen paikallisten suosimissa paikoissa. Majoituksia oli hyvin tarjolla ja 20–30 eurolla yöpyi helposti. Isoissa kaupungeissa oli luonnollisesti parempi taso.

– Otimme käytännössä majoitukset lennosta. Ruoka oli hyvää, eikä tullut maha kipeäksi. (Hännikäinen)

– Paljon kanaa, keittoja ja tietysti lihavartaita. Välipaloina huoltamoilla tai teiden varsilla maistuivat esimerkiksi taikinataskut. Paikallinen olut jotenkin juotavissa, ei juurikaan viinikulttuuria tällä reitillä, ja kahvikin oli pääsääntöisesti pikakahvia. (Sievänen)

Tieverkoston taso todettiin vaihtelevaksi, mutta pääosiltaan ihan hyväksi. Tietöitä oli paljon meneillään, vaikkakin ne antoivat tehottoman kuvan. Saari epäili lisäksi, ettei tiepohjia tehdä kunnolla. Valittu konsepti aiheutti ruuhkautumista.

Entä mitä retkikunta tekisi eri tavalla ja lähtisikö porukka uudelleen reissuun? Kävi ilmi, että ryhmä kyllä lähtisi Venäjälle, mutta väljemmällä aikataululla ja eri reitille. Kolme neljäsosaa maisemista matkalla Joutsa–Vladivostok oli nimittäin pusikkoa, suota, aroa tai peltoa.

 

Yläkuvassa Tomi Saaren huoltoautosta käsin ottama tilannetaltiointi jossain keskellä Venäjää, tuhansien ja taas tuhansien kilometrien päässä kotoa. Vasemmalla Tenho Sievänen, Jani Suhonen ja Mikko Hännikäinen.

 

Retkikunnan neuvot Venäjän matkailuun

  • Avoimin mielin matkaan
  • Unohda stereotypiat ja ennakkoluulot
  • Ongelmien on tapana ratketa, vaikka vastoinkäymisiä olisikin.
  • Uskalla kysyä apua, saat sitä varmasti.
  • Opiskele lukusanat 1–10, tärkeimmät ruoka- ja juoma-aiheiset sanat.
  • Sekä kohteliaisuudet ja tervehdykset. Käytä niitä aina.
  • Opettele puhelimen käyttö kääntämiseen.
  • Ole kohtelias, kokeile uutta, älä vaadi samaa mihin olet tottunut

Janne Airaksinen

Katso myös:

JS Digi 1.8.2018 11.737 kilometriä siihen meni, Vladivostok-retkikunta maalissa
JS Digi 27.7.2018 Uutisia kaukoidästä: kärkietenijä saavutti Vladivostokin – koko ryhmä perillä
JS Digi 24.7.2018 Nyt voi sanoa, että ollaan keskellä ei mitään
JS Digi 17.7.2018 Vladivostok-retkikunta puolivälissä
JS Digi 10.7.2018 Vladivostok-retkikunta eteni Kazaniin maanantaina
JS Digi 7.7.2018 Löytöretkikunta starttasi kohti Vladivostokia

 

Katso videopätkä matkan varrelta: