Jos oma tai läheisen muisti huolettaa, voi ottaa yhteyttä muistihoitajaan. Tämä kartoittaa muistiongelmista kärsivän tilanteen, teettää tarvittavia muisti- ja laboratoriotestejä sekä huolehtii jatkotoimenpiteistä lääkärin kanssa. Näin tiivistää muistiongelmista kärsivän hoitopolun Joutsan seututerveyskeskuksen muistihoitajana toimiva Eija Lavia.

Alkukartoituksella ja samassa yhteydessä tai erikseen tehtävällä läheisen haastattelulla pyritään Lavian mukaan selvittämään, johtuuko muistin heikentyminen muistisairaudesta vai jostain muusta syystä. Muistin heikkeneminen ei välttämättä aina tarkoita etenevää muistisairautta, vaan monet muutkin asiat heikentävät muistia.

– Esimerkiksi hoitamattomat perussairaudet, unettomuus, stressi, masennus. Näitä asioita mietitään yhdessä asiakkaan kanssa, Lavia kertoo.

Haastattelun ja testien jälkeen muistihoitaja konsultoi geriatria. Jos muistisairaudesta on vahva epäily, geriatri määrää asiakkaan pään ct-kuvaukseen. Kun kaikki tutkimustulokset ovat koossa, asiakkaalle varataan aika geriatrille tai tarvittaessa terveyskeskuslääkärille.

Jos muistisairaus diagnosoidaan, geriatri voi asiakkaan niin halutessa määrätä tälle muistilääkityksen. Lääkitys ei Eija Lavian mukaan paranna sairautta, mutta saattaa hidastaa sen etenemistä. Kaikkiin muistisairauksiin lääkitys ei tosin Lavian mukaan tehoa, mutta yleisimpään eli Alzheimerin tautiin on lääkkeitä.

 

Muistisairausdiagnoosin jälkeen muistihoitaja tukee diagnoosin saanutta ja tämän omaisia. Eija Lavian pyrkimyksenä on tavata sairastuneita vähintään puolen vuoden välein, mutta hän muistuttaa, että hänelle voi myös tarpeen tullen soittaa. Kotikäynnitkin onnistuvat.

Kotikäynneillä muistihoitajalla on mahdollisuus havainnoida asiakkaan toimintakykyä laajemmin. Toisin sanoen siis tarkastella esimerkiksi sitäkin, miten asiakas toimii kotona, onnistuuko tältä lääkkeiden ottaminen tai ovatko pesutilat ja piha turvalliset.

– Kunnan suuntaan olen sitten yhteydessä, jos huomaan palvelutarpeita, Lavia sanoo.

Asiakkaat tulevat hänen vastaanotolleen paitsi omasta, usein myös läheisen, lääkärin tai hoitajan aloitteesta.

– Aika yleistä on se, että asiakas itse ottaa yhteyttä, kun on huomannut muistissa ongelmaa. Joku läheinen tai naapuri on sanonut, ettet sinä muista mitään. Aika usein näiden kohdalla käy niin, ettei siinä muistissa mitään etenevää muistisairautta ole, vaan muistin häiriöt voivat johtua vaikka siitä, että nukkuu huonosti, sanoo Lavia.

Mitä esimerkiksi ikääntyneen aikuisiin lapsiin tulee, nämä huomaavat usein Lavian mukaan vanhempansa muistiongelmat, mutta saattavat toisaalta myös torjua ne. Sekin on yleistä, että ikääntyneen muistisairaus paljastuu vasta tämän jäätyä yksin, esimerkiksi puolison kuoleman myötä.

Valtaosa seututerveyskeskuksen muistihoitajan kanssa asioivista on Lavian mukaan nimenomaan ikääntyneitä. Muistiongelmista kärsiviä työikäisiä hän ohjeistaa kääntymään työterveyshuollon puoleen.

– Mutta jos nyt on niin, ettei ole töissä, niin sitten voi olla minuun yhteydessä.

 

Toisin kuin edeltäjänsä, Eija Lavia tekee seututerveyskeskuksen muistihoitajana kokonaista työaikaa ja sen myötä hänellä on aiempaa paremmat mahdollisuudet panostaa muistisairauksien ennaltaehkäisyyn. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi yhteistyötä diabeteshoitajien kanssa, sillä samat asiat vaikuttavat niin diabeteksen kuin muistisairaudenkin kehittymiseen.

Luvassa on myös Keski-Suomen Muistiyhdistyksen kanssa suunniteltuja, muistisairaiden läheisille ja muistiasioista kiinnostuneille suunnattuja luentoja, jotka pidetään Hyvinvointituvalla 16.8. ja 23.8. Lisäksi Eija Lavian pyrkimyksenä on käynnistää uudelleen Keski-Suomen Muistiyhdistyksen Joutsan paikallisosaston toiminta.

Lavia on monelle joutsalaiselle tuttu kasvo, sillä hän on työskennellyt sairaanhoitajana Joutsan kotisairaanhoidossa vuodeosastolla ja terveydenhoitajana kouluterveydenhuollossa. Muistihoitajan työ on hänelle eräänlainen paluu juurille.

– Olen tykännyt vanhustyöstä tosi paljon. Nyt oli hyvä mahdollisuus palata siihen ja olen todella viihtynyt tässä työssä.

Kantajoutsalaisuutensa Lavia näkee työssään eduksi.

– Tiedän ja tunnen täällä tosi paljon ihmisiä ja tunnen heidän taustansa, sukujen historiat ja kaikki. Että kyllähän se tässä muistihoitajan työssä on hirveän hyvä asia.

 

Milloin muistihoitajalle?

Jos muistiongelmat haittaavat töitä tai arkiaskareita. Jos esimerkiksi unohtelee asioita ja sovittuja tapaamisia, esineet katoavat jatkuvasti, ei muista jonkun esineen käyttötarkoitusta, kokee sanojen löytämisen vaikeaksi, käyttää epäasianmukaisia sanoja tai taloudellisten asioiden hoitaminen vaikeutuu. Sen sijaan satunnainen pankkikortin tunnusluvun unohtaminen tai avainten tai puhelimen hukkaaminen ei ole vaarallista.

Jos mielialassa tulee muutoksia, eli on esimerkiksi koko ajan ahdistunut tai mikään ei enää huvita. Jos ei enää saa lähdettyä harrastuksiin, vaan jää kotiin vedoten esimerkiksi kiinnostuksen loppumiseen tai siihen, että on ehtinyt tehdä elämässään jo niin paljon, että haluaa levätä.

Pidemmälle edennyt muistihäiriö voi näkyä esimerkiksi sekavuutena, epäluuloisuutena ja pelokkuutena.

Lääkäri ohjaa muistihoitajalle usein esimerkiksi sellaisia henkilöitä, jotka käyttävät terveyspalveluja epätarkoituksenmukaisesti tai joilla on vaikeuksia noudattaa annettuja hoito-ohjeita.

Lähde: Joutsan seututerveyskeskuksen muistihoitaja Eija Lavia

Tarja Kuikka