Edellisvaalien jäljiltä elokuussa käynnistyy varsinaisesti toinen vuosi kuluvaa valtuustokautta. Olen tähän yhteyteen nyt koonnut muutamia ajatuksia käsittelyyn tulevista tai jo käsitellyistä asioista, joiden ajattelen kuntalaisia kiinnostavan.
Sote-keskuksen suunnittelutyö on kiivaana käynnissä. Haasteet ovat melkoiset viiden miljoonan euron kustannuskaton ja sisälle ajateltujen toimintojen suhteen. Tämä on tiedetty. Ensimmäiset suunnitelmaluonnokset saadaan heti alkusyksystä, jolloin hankkeen etenemiseen saadaan lisävalaistusta.
Syksyllä on välttämätöntä käydä keskustelua sote-rakennuksista ja osin palveluistakin kokonaisuutena. Uuden sote-keskuksen ulkopuolelle näet jää merkittäviäkin palveluita, joilla on tilatarpeita. Niin sanottu perhekeskussuunnitelma palautettiin alkukesästä kunnanhallituksessa uuteen valmisteluun ylipulleana.
Ulosjäävien osalta yhtenä vaihtoehtona on tukeutua nykyiseen rakennuskantaan, mikä tietää huomattavaa remontointia. Toinen vaihtoehto on harkita uudisrakentamista ja kolmas mukauttaa tai laajentaa sote-keskusta. Olen jo aikaisemmin julkisuudessa todennut, että suhtaudun nykyisen, iäkkään rakennuskannan remontteihin hyvin kriittisesti. Uudisrakentamisessa hintaa puolestaan kertyy toimintojen ja neliöiden mukaan.
Merkittävin linjaus, joka Joutsan kunnassa pitäisikin kyetä tekemään on kuitenkin se, onko Joutsan kunnan rooli ja tehtävä toimia sote-kiinteistösijoittajana? Näin erityisesti, jos sote-uudistus toteutuu. Uudistuksen jälkeen sote-palvelut eivät kuulu kuntien tehtäviin miltään osin.
Käsittelyssä oli alkuvuodesta pykäliä, joissa olisi osasta sote-kiinteistökantaa luovuttu. Huuponhovin osalta tarjoukset hylättiin, ja Huuponhovin ja Jousen myyntiinpanoesitystä lykättiin syksyyn.
Näyttäisi siltä, että syntyvää asetelmaa ei kaikilta osin ymmärretä. Mikäli haluamme pitää kaikki sote-tilat ja eräät tukitoimintojen tilat ominamme – remontoiden tai uudisrakentaen – nousee hintalappu väistämättä yli 10 miljoonan euroon, pitkällekin jos palveluasumisenkin tilat pidetään omina.
Meillä ei kuitenkaan ole mitään varmuutta, onko kyseisissä tiloissa toimintoja sote-uudistuksen jälkeen. On selvää, että Joutsa säilynee sote-palveluiden keskittymänä, mutta kunnan omistamien tilojen käyttöä tai vuokratuloa se ei takaa. Näin ollen otamme sote-kiinteistösijoittajana huomattavan riskin, jolla konkretisoituessaan on väistämättä merkitystä peruspalveluihin, jotka vastuullemme jäävät. Joka tapauksessa on selvää, että moiset investoinnit rajoittavat kykyä panostaa muihin investointeihin.
Pidän järkevänä, että sote-kiinteistöjen osalta haettaisiin ratkaisuja, joissa tilat omistaisi tulevaisuudessa joku muu kuin Joutsan kunta. Se on kuitenkin hyvä huomata, että vaikka tilat omistaisi yksityinen, ei se kuitenkaan estä julkista palvelutuotantoa jatkamasta vuokralaisena.
Pikku hiljaa katsetta tulisi kyetä kääntämään enemmän kohti niitä asioita, jotka kunnan vastuulle tulevaisuudessa jäävät. En voi olla täysin tyytyväinen siihen, missä määrin merkittäviä elinkeinohankkeita pystyttiin vuoden aikana edistämään. Tähän on tulossa lisäresurssia, kun uusi elinkeinokoordinaattori pestataan syksyllä. Toivon, että kehittämis- ja kasvuhaluiset pienyrittäjät hyödyntäisivät uutta yritysseteliä.
Palvelutuotannossa päivähoito, koulu sekä vapaa-ajan palvelut pitäisi nostaa keskiöön. Ne valitettavasti jäävät jatkuvasti sote-keskustelun vuoksi sivuosiin. Samoin kuntalaisten osallistaminen keskusteluun, päätöksentekoon ja aivan erityisesti tekemiseen, pitäisi nostaa aivan eri ”sfääriin”.
Tukipalveluiden osalta meidän tulisi uskaltaa käydä keskustelua, jota nyt moni poliitikko selkeästi kaihtaa. Joutsan kunta omaa varsin vahvan oman tuotannon. Se säteilee vastuita ja pulleutta myös muuhun organisaatioon. Kaikilta palvelutuotannon aloilta löytyy seudulta myös yksityistä palveluntuotantoa. Sote-uudistus muuttaa asemaa merkittävästi ja päätöksiä pitäisi siksi pystyä tekemään jo nyt.
Tulevaisuuden suuntia ovat tukeutuminen kuntaomisteisiin tuotantoyhtiöihin tai palveluostoihin yksityisiltä. Itse kannatan jälkimmäistä suuntaa ja se on mainittu myös nykyisessä kuntastrategiassa – jostain syystä tämän tavoitteen edistäminen tuntuu takkuiselta.
Yksityinen palvelutuotanto pystyy palvelemaan myös kuntalaisia, vapaa-ajanasukkaita sekä alueen muita yrityksiä. Tietyt avaintukipalvelut säilynevät toki kunnan omissa käsissä. Potentiaalisiksi palveluntuottajiksi lisäisin myös yhdistykset, esimerkiksi vapaa-ajanpalveluiden ja niihin liittyvien suorituspaikkojen ylläpitäjinä.
Kunnan johto on ollut muutoksen kourissa, ja muutokset jatkuvat vielä, kunhan tekninen johtaja ja elinkeinokoordinaattori saadaan taloon. Tarve on myös miettiä, millainen olisi järkevä perusturvan johtamisjärjestely. Uusien henkilöiden myötä saamme uutta osaamista ja vereksiä voimia, jotka toivottavasti siivittävät kokeneemmatkin tekijät uuteen lentoon. Tarvitsemme ideointia, toimeen tarttumista ja tekemisen meininkiä.
Kevättalvella kunnanhallitus kävi läpi henkilöstön erilaisia vapaa- ja lomakertymiä, työajanseurantaa ynnä muita asiakokonaisuuteen liittyviä asioita. Otin asiat pykälätasolle, koska olin havainnut, että asiat eivät kaikilta osin ole siinä jamassa kuin pitäisi olla. Korjaavat ja kehittävät toimet ovat käynnissä. Esimiesten on tässä tunnistettava vastuunsa kaikilla tasoilla.
Päätöksenteossa toivon keskustelua vaihtoehdoista sekä erityisesti päättäjiltä myös omaa ajattelua, ei pelkästään ryhmän mukana liukumista. Olen havainnut, että suljetuissa kokouksissa ja julkisissa yhteyksissä osa käyttää eri kieltä. Parasta olisi, jos kieli olisi sama kaikissa yhteyksissä, erityisesti asiallinen sellainen.
Viime viikolla julkisuuteen tulleeseen perusturvalautakunnan erottamiseen totean, että itse en moista hänksläämistä kannata. Yksittäiset poliitikot ovat tällaisesta vihjailleet, mutta virallista esitystä kukaan ei ole tehnyt. Jos hyvin erilaisista olosuhteista peräisin olevat lapset tulevat hiekkalaatikolla päiväkodissa hyvin toimeen, tulee aikuisten päättäjienkin kyetä siihen politiikassa.
Alkusyksystä laadimme jälleen kunnanhallitusohjelman, erityisesti operatiivisen toiminnan ohjaamiseksi. Kunnanjohtajan kehittämis- ja tavoitekeskustelu on samoin alkusyksystä. Kunnan talous ja toiminnot perataan todennäköisesti ulkopuolisen asiantuntijan avustamana kevääseen mennessä. Samalla päivitetään kuntastrategia.
Toivon kuntalaisilta aktiivista keskustelua sekä kannanottoja vireillä oleviin asioihin. Ja myös sellaisiin, jotka pitäisi saada vireille.
Jukka Huikko
Kokoomus
Joutsan kunnanhallituksen puheenjohtaja
Loading ...
