Valtion sorateiden kunto ja kunnossapito on herättänyt keskustelua niin Joutsan Seudun verkkosivuilla kuin sosiaalisen median palveluissa. Esillä ovat olleet muun muassa Niemistenkyläntien ja Havumäentien kunto. Seutukunnan alueen asukkaat ovat tuskailleet myös sitä, että vaikka Tienkäyttäjän linjalle (0200 2100) on tehty ilmoituksia, niin yhteydenotot eivät ole johtaneet toimenpiteisiin.

Joutsan Seutu esitti aihepiiriin liittyen kysymyksiä Vesa Partaselle, joka toimii ely-keskuksen kunnossapitoyksikön päällikkönä.

 

Millainen alkukesä ja kevät tienpidon kannalta on ollut?

Sorateiden hoidon osalta kevät oli erittäin hankala. Keski-Suomen alueella kelirikko tuli nopeasti ja vaikeana. Sorateitä maakunnan alueella on noin 2400 kilometriä, joista jouduimme painorajoittamaan huhti-toukokuun vaihteessa noin kuukauden ajaksi yhteensä 916 kilometriä. Se on ennätyksellinen määrä. Tilastoja minulla on reilulta 30 vuodelta ja edellinen pahin kelirikko vuosi oli 1993, jolloin painorajoituksia oli 486 kilomeriä. Joutsan alueella painorajoitusten osalta tilanne ei kuitenkaan ollut pahin, siellä painorajoituksia oli reilut 20 kilometriä.

Pitkäksi venynyt kelirikkokausi lykkäsi sekä vaikeutti sorateiden kevätmuokkauksia. Heti kun tienpinnat olisivat kestäneet lanaamista, alkoi pitkä kuivakausi. Laajan soratieverkon tasaamiselle sekä pölyntorjunnan vuoksi tehtävälle suolaamiselle otolliset kelit jäivät vähäisiksi ja kaikkia teitä ei välttämättä saatu hyvään kuntoon. Kuivan kauden aikana suola ei sula. Ja jos silloin olisi lähdetty laajamittaisempaan sorateiden tasaustyöhön, seurauksena olisivat olleet valtavat pölyämisongelmat.

 

Mikä sorateiden kunto yleisesti ottaen tähän vuoden aikaan on?

Nyt sorateiden pintakunto on pääosin laatuvaatimusten mukainen. Nyt alkaneet helteet pitkittyessään lisäävä luonnollisesti sorateiden pölyämishaittoja ja hankaloittavat tasaustöitä.

 

Kun tienkäyttäjä ottaa yhteyttä Tienkäyttäjän linjalle, mitä sen jälkeen tapahtuu?

Liikennekeskuksessa päivystäjä vastaanottaa palautteen, pyrkien selvittämään mikä on ongelma ja sen vakavuus sekä, missä se sijaitsee. Päivystäjä välittää tiedon suoraan kyseisen alueen alueurakoitsijalle ja tieto tulee myös tiedoksi ely-keskukseen. Mikäli kyseessä on liikenneturvallisuudelle vakavaa vaara aiheuttava havainto tai liikenne on kokonaan estynyt, palaute menee toimenpidepyyntönä. Jos palaute tulkitaan laadun alituksena, se menee tiedoksi urakoitsijalle.

Toimenpidepyynnön kyseessä ollen urakoitsijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin välittömästi. Tiedoksi urakoitsijalle -palautteiden osalta urakoitsija selvittää asiana ja mikäli kyseessä ei ole sopimuksen mukaisen laadun alitus, urakoitsija ei ryhdy mihinkään toimenpiteisiin.

Tienkäyttäjän linjan kautta tulleista palautteista valtaosa on näitä tiedoksi urakoitsijalle -palautteita.

 

Kannattaa Tienkäyttäjän linjalle ottaa yhteyttä useaan kertaan tai useamman henkilön, mikäli mitään ei tapahdu?

Tienkäyttäjän linja on oikea kanava ilmoittaa havainnoista ja ongelmista maantiestöllä. Valitettavasti tienkäyttäjien ja sopimuksella urakoitsijoille asetulilla laatuvaatimuksilla on suuri näkemysero ja näin ollen on syntynyt kuva, että yhteydenotot eivät johda mihinkään.

Soittojen määrällä ei ole suoraa merkitystä toimenpiteisiin, sen sijaan laaja-alueellisilla ongelmakeleillä niillä saatetaan tukkia Tienkäyttäjän linja ja silloin toimenpidepyynnötkään eivät pääse läpi.

Jukka Huikko