Joutsan nuorisoseuran Talkooteatterin tämän kesän näytelmä Harmaat pantterit sai ensi-iltansa sunnuntaina talomuseolla. Talkooteatteri on vuosien mittaan etsinyt ohjaajansa Jarmo Laakson johdolla komediaa, joka sijoittuisi vanhainkotiin. Nyt sellainen löytyi Heikki Lundin käsikirjoittamana ja vanha sanonta ”hyvää kannattaa odottaa” pätee tähän esitykseen täydellisesti. Näytelmä on ronskilla huumorilla höystetty kannanotto ikäihmisten hoidon järjestämiseen nykypäivänä.

Näytelmässä pureudutaan Käpyhovin vanhainkodin asukkaiden ja henkilökunnan rutiininomaiseen elämään. Vanhainkodissa on eletty kahden henkilön johtamalla tyylillä jo kauan, mutta pakka menee ihan sekaisin uuden nuoren johtajan saapuessa taloon. Oman mausteensa soppaan tuovat myös kirjaimellisesti stadilainen, kokematon harjoittelija sekä tukityöllistetty maahanmuuttaja.

Vanhainkodin arjesta alkaa valjeta monia vaiettuja salaisuuksia niin asiakkaiden kuin henkilökunnan puolelta. Lääkevarastot alkavat ehtyä samaan aikaan kun hoitaja saa hermoromahduksen eikä ongelmia helpota yhtään se, että kuulonsa menettänyt asukas kuulee sittenkin ja paljastaa muille asukkaille toimiston käytävillä kuulemiansa herkullisia juttuja.

Kun paikalle saapuu vielä ei toivottu saarnamies julistamaan sanaa ja lakimies kehottaa vanhainkodille perustettavaksi virkistäytymisyhdistystä, on katsojille muutaman tunnin naururemakka taattu.

 

Ilona Huttunen (Mervi Ruokola-Parkkonen, vas.) Hertta Autio (Eerika Alanko), Hilja-Aurora Mäkäräinen (Irmeli Räsänen), Valdemar ”Valtti” Hanhela (Eero Kainulainen) ja Laimi Jaara (Jaana Parhiala) pelaavat korttia, kunnes Tyyne ”Mälli” Mällinen (Maritta Åkman-Mustonen 4. vas.) tulee ja keskeyttää pelit harjoittelijan Kristiina ”Kikka” Natusen seuratessa vierestä.

Vanhainkodin vakioasukkaat, kovaääninen ja suorasukainen Laimi Jaara (Jaana Parhiala), kulttuurisielu Hilja-Aurora Mäkäräinen (Irmeli Räsänen) sekä kuulonsa muka menettänyt Valdemar ”Valtti” Hanhela (Eero Kainulainen) ovat näytelmän kulmakivikolmikko.

Kaikki kolmikon jäsenet ovat vahvoja ja varmoja tekijöitä, joista kuitenkin ykkösroolin vetää ehdottomasti sanavalmis Jaana Parhiala. Parhialan roolihahmo on osittain rollaattorinsa vuoksi ja vanhainkotiin pakotettuna katkera ja härskillä huumorintajulla varustettu vanhus, jonka hurtit kommentit ja erityisesti räkättävä nauru saavat katsojan räkättämään mukana. Parhialan heittäytyminen vanhuksen rooliin on aivan nappisuoritus.

Räsänen omalla rauhallisella roolisuorituksellaan tasapainottaa mukavasti esitystä useilla runonlausunnoillaan ja lauluillaan, jotka kuitenkin vastanäyttelijät keskeyttävät pikimmiten. Kainulainen keikkuu naisten rinnalla sopivasti hiljaisena ukkona, joka kuitenkin rikkoo hiljaisuuden väärin kuulleilla kommenteillaan ja saa lopulta naisten välillä pientä riidanpoikasta värittäen näin mukavasti vanhusten arkea.

Stadista harjoittelijaksi saapuva Kristiina ”Kikka” Natunen (Aili Tarvainen-Lahtinen) onnistuu myös upeasti eläytymisessä nuoren rooliin, ja hänen roolihahmonsa vääntämä ”stadin slangi” on hyvin omaksuttu. Erityismaininnan ansaitsee myös tukityöllistetty Massoud ”Masa” (Timo Kakko), joka uppoutuu supisuomalaisena upeasti maahanmuuttajan ja huono suomi-kielen yhdistelmään roolihahmossaan.

Hermoromahduksen lopulta saanut hoitaja Maija ”Kurre” Orava (Taina Hannula) esittää tiukan johtajan roolin, josta jämäkkyyttä ja asennetta ei puutu. Hänelle vastavoimana toimii uusi johtaja Ilona Huttunen (Mervi Ruokola-Parkkonen), jonka roolihahmo ei juuri yhtään ystävällisempi tai herttaisempi voisi olla.

 

Kokonaisuudessaan talkooteatterin esitys on täynnä vahvoja roolisuorituksia, joista kaikista voisi antaa kunniamaininnat. Pitää nimittäin muistaa, että kyseessä on harrastelijaryhmä, mitä ei välttämättä näytelmää seuratessa uskoisi näyttelijöiden heittäytyessä.

Ensi-illassa talomuseon katettu katsomon osa oli aivan täysi ja katsojat puhkesivat taputtamaan useiden kohtauksien jälkeen aivan yllättäen. Naurunremakat täyttivät katsomon ja olen aivan varma, että sama tulee toistumaan jokaisessa tämän kesän esityksessä.

Jonna Keihäsniemi