Joutohölkkä on ollut Joutopäivien suosittua vakio-ohjelmistoa jo vuodesta 1976 lähtien. Tuleva Joutohölkkä on järjestykseltään 43., ja sen odotetaan jälleen keräävän mukaan vähintään satakunta juoksu-urheilun ystävää.

Joukosta löytyy ainakin yksi juoksija, joka on osallistunut yhtä lukuun ottamatta kaikkiin Joutohölkkiin. Erkki Koivula on lomaillut Joutsassa Uimaniemen suunnalla pikkupojasta lähtien, ja elinikäisen juoksuharrastuksen myötä myös Joutopäivien juoksutapahtuma tuli tutuksi sen ensimmäisestä järjestämiskerrasta lähtien.

Koivula muistaa hyvin ensimmäisen Joutohölkän heinäkuussa 1976. Osanottajia oli tuolloin 150, ja lukema onkin osoittautunut hyväksi pitkien aikojen keskiarvoksi joutohölkkääjien määrän vaihdellessa sadan ja kahden sadan välillä.

– Olin sotaväessä Urheilujoukoissa ja siellä innostuin juoksemisesta. Uimaniemeläiset Koskisen veljekset pyysivät minua mukaan hölkkätapahtumiin ja jäin koukkuun.  Viljo ja Hannu Koskinen olivat myös ensimmäisellä Joutohölkällä.  Lähtö oli silloin kunnanviraston pihasta, kertoo Koivula.

Alkuaikoina Joutohölkkä haki vielä muotoaan. Nykyisin se on jo pitkään startannut urheilukentältä ja reittinä on ollut Pappilan lenkki reilun yhdeksän kilometrin pituisena. Alkuvuosina starttipaikkoina nähtiin myös Raitinristiä keskustassa ja lyseon pihaa. Lyseon pihan käytössä oli ongelmia reitin tehdessä heti jyrkän kaarroksen, ja tämä aiheutti kaatumisia tungoksessa.

– Alkuun reittikin oli hieman nykyistä pidempi. Ainakin kilpasarja jatkoi Rauhalan lenkin kautta vielä niin sanotulle Tiipukan lenkille, joka kulki Ruokorannan kautta. Se oli noin 400 metriä pidempi nykyistä reittiä. Nykyinen matka vakiintui käyttöön joskus 80–90-lukujen vaihteessa.

Koivulan paras aika Joutohölkässä on 29.25. vuodelta 1988 (huom. pidempi Tiipukan lenkki). Vuosi oli muutenkin Koivulalle huippukunnon aikaa, sillä tuolloin hän voitti Finlandia-maratonin, Kittilän ruskamaratonin ja juoksi Korsossa ennätyksensä 2.29.45.

Kymmenet Joutohölkät ovat jokseenkin samanlaisia Koivulan muistoissa. Mukava, hyvähenkinen juoksutapahtuma, johon osallistumisesta on tullut perinne, jota ilman ei voi olla. Kärkijuoksijat kamppailevat joskus tosissaan voitosta, etenkin alkuvuosikymmeninä, jolloin kansallisen tason urheilijoiden määrä oli nykyistä suurempi.

Vuosi 1981 on tässä mielessä poikkeus, ja sen vuoden Joutohölkän muistavat varmasti kaikki siihen silloin osallistuneet.

– Reitti oli viety kokeilumielessä uusille urille metsään, jonnekin Valklammen taakse. Se oli huonosti merkitty ja minäkin eksyin matkalla, kuten moni muukin. Useat antoivat maalissa kitkerää palautetta järjestelyistä, eikä noihin reitinvaihdoskokeiluihin ole sen jälkeen ryhdytty, muistelee Koivula.

Vuonna 1956 syntynyt Koivula osallistui aktiivivuosinaan useisiin suuriin juoksutapahtumiin. Tätä nykyä hän katsoo ohittaneensa varsinaisen kilpailu-uransa, mutta edelleen peruskunto pysyy yllä lenkkeilyn avulla. Kilometrejä kertyy juosten noin 50–60 joka viikko. Takavuosien aktiiviaikoina niitä tuli noin 150 joka viikko.

Lauantaina 7.7. alkaakin sitten Koivulan 42. Joutohölkkä.

On oikea aika tämänkin seudun saada oma hölkkänsä

On oikea aika tämänkin seudun saada oma hölkkänsä. Näin todettiin kesällä 1976 Joutsan Seudun numerossa 25, jossa tiedotettiin ensimmäisen Joutohölkän järjestelyistä. Verrokkeina jutussa käytettiin sellaisia juoksutapahtumia kuin Puukkohölkkää, Jyväs-Venttiä, Kolmen Kirkon kierrosta ja Serla-hölkkää. Vuosikymmenten jälkeen vain viimeksi mainitusta löytyi tuloksia nettihaulla.

Vuoden 1981 kokeiluista siirtää Joutohölkkä vaikeakulkuisempaan maastoon otsikoitiin vastaavasti, että Joutohölkkä ärsytti. Jotkut olivat maaliin päästyään suorastaan haistatelleet, muutamat sentään kehuneetkin.

Lehtemme digi-versiossa on luettavissa Joutohölkkä-sivut, eli tulosuutisointi numeroista 28/1976 ja 28/1981.

Yläkuvassa Erkki Koivula, joka osallistui kaikkien aikojen ensimmäiseen Joutohölkkään vuonna 1976. Lähtö tapahtui virastotalon edestä jokseenkin näiltä kohdilta.

Janne Airaksinen