Esko Mannisen neliosaisessa kirjoitussarjassa käsitellään Suomen vuoden 1918 sisällissotaa ja sitä edeltäviä tapahtumia Joutsan näkökulmasta. Tämä on sarjan viimeinen kirjoitus.

Joutsalaisnaisen muistoja vuodelta 1918: Sisäinen sota. Oli kaikki kortilla. Muistan vuoden 1918, leipä oli kysyttyä, rahaa oli. Laumoittain tuli Jyväskylän ympäristöstä ja enempi Vaajakoskelta naisia ja nuoria tyttöjä. Leipää ja jauhoja ostamassa, jalkaisin tulivat, ei ollut autoja ei polkupyöriäkään, olivat yötä meillä. Meillä oli ruista. Ei isä raaskinnu kallista ottaa heiltä, oli murheellinen näky, jäi niin mieleeni nekin ajat.

Vuosi on alkanut Kunnalliskodin ja papiston saatavien viljankeräyksillä. Tammikuu-maaliskuun 17. päivän välisenä aikana Kunnalliskotiin viljaa on toimittanut yhteensä 124 maatilaa tai yksityishenkilöä. Suurimmat viljaerät ovat luovuttaneet mieskonmäkiset tilalliset Viktodeemus Heinikainen 630 kiloa ja Juho Hietala 495 kiloa, kolmanneksi yltää pärnämäkinen Anselmi Kuitunen 426 kilolla.

Oman kortensa, tässä tapauksessa viljaeränsä, ovat tuoneet myös torpparit, mäkitupalaiset ja loiset sekä rengit, heidän panostuksensa on vaihdellut kolmesta kuuteen kiloon. Yhteensä viljaa Kunnalliskodin laareihin keräyksellä on karttunut 17.235 kiloa. Papinsaatavia on kerätty Rauhalan pappilassa tammikuun 10., 11. ja 12. päivien aikana; ruista 4.722 kiloa, ohraa 4.484 kiloa ja kauroja 7.771 kiloa, yhteensä 16.977 kiloa.

Maaliskuun 20. päivä Työväentalolle on kokoontunut noin 200 henkilöä. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Ville Häyrinen on esitelmöinyt elintarveasiasta, jonka jälkeen on käyty keskustelua. Kaikki läsnäolleista ovat olleet sitä mieltä, että puolet siemenrukiista luovutetaan elintarvelautakunnalle lähetettäväksi Mikkeliin. Kirkkoherra Salovaara on kertonut maassa vallitsevasta tilanteesta sekä elintarveasiasta.

Lopuksi on päätetty, että sunnuntaina 24. päivä pidetään elintarvekokouksia kyläkunnissa; Tammilahden kansakoululla, Pärnämäen kansakoululla, Marjotaipaleen Röykkälässä ja Uimaniemen Hollassa.

Väliaikainen Elintarvehallitus Vaasasta on vastannut huhtikuun 10. päivä joutsalaisten kyselyyn elintarve- ynnä muista asioista ja niiden kustannusten jaosta, että elintarvehallituksen toiminta täällä on ainoastaan väliaikaista laatua, niin on teidän vaateellanne käännyttävä varsinaisen Elintarvehallituksen puoleen niin pian kuin se jälleen pääsee säännöllisesti toimimaan.

 

Maanviljelijöiden satoilmoitukset rukiin, ohran ja kauran viljelystä

Vuosien 1917-1918 aikana satoilmoituksen on jättänyt 351 tilallista. Edellä mainituista satoilmoituksista käy ilmi, että joutsalaistiloilla on tuotettu ruista vuonna 1917 459.708 kiloa ja vuonna 1918 404.491 kiloa eli 55.217 kiloa vähemmän kuin 1917. Vuosien 1917–1918 vaihteessa Joutsan asukasluku oli 6.077 henkilöä, vauvat ja vaarit mukaan luettuina. Asukaslukuun suhteutettuna vähennys ei ole kovin merkittävä, hieman yli yhdeksän kiloa henkeä kohti. Mutta kuten tiedetään, leipä oli kortilla ja jauhettunakin yhdeksästä kilosta jää leivottavaksi monta makoisaa ruisleipää.

Seuraava vastaus kertoo mitkä kaikki Joutsassa olivat säännösteltyjä: Jousan Elintarvelautakunta 19.7.1918 No 313, Läänin Elintarvekomitealle. Viitaten Lääninkomitean kiertokirjeeseen No 19, tämän kuun 16. päivältä, saa Jousan elintarvelautakunta ilmoittaa, että kunnassamme ovat korteilla säännöstellyt seuraavat tavarat ja kulutusaineet: leipä, sokeri, kahvi, tupakka ja saippua sekä kaikenlaiset öljyt, kuin että aivan lähiaikoina myöskin voi ja maito.

Leipäkortit

Sokeri pantiin ensimmäisenä kortille, jonka jälkeen viljatuotteet. Siitä ei ole löytynyt varmaa tietoa, milloin leipäkortteja alettiin kirjoittamaan, muutama päiväykseltään puutteellinen tieto löytyy, päivä ja kuukausi, mutta vuosi puuttuu. Varmuudella joutsalaisille on vuonna 1919 kirjoitettu leipäkortit. Joutsan leipäkorttien nimiluettelosta löytyy 6.148 kortin saajaa numeroituna. Mukana on myös muuttoliikkeen aiheuttamat kirjaamiset. Kansalaisten muuttaessa kunnasta toiseen heille kirjoitettiin Suojeluskunnan toimesta matkustuslupa.  Mutta sekään ei ole taannut, että kaikkien liikkumisia olisi pystytty tarkasti seuraamaan, tämän vuoksi elintarvelautakunnan arkistoaineiston joukosta löytyy kirjeitä, joissa peräänkuulutetaan kansalaisia tai ilmoitetaan heidän muutostaan. Pari esimerkkiä:

Jousan elintarvelautakunta, tässä lähetän nämä kirjat ja en minä tietä sen Erikka Saarenpojan nimeä ja sillä on 2 poikaa, jotka on aika miehiä ja ne on niin kuin meijän mullikat haassa. Että ei niiten kirjat ole täälä, sanoovat olevan Helsinkissä ja saahan Jousassa olla miten vaan lystää, eihän täälä ole siitä mitään.

Ja Antti Nurmisen lapsia en tietä määrää enkä nimiä ja nämä kirjat tuli niin, että ei mahtuna yhteen.

Olkaa hyvät ja kahtokaa nimet sokurkorttikirjasta. Kunnioittain A. Mynttinen.

 

Leivonmäen elintarvelautakunta. Heinäk. 9p 1918 No 133 Jousan Elintarvelautakunnalle. Löysäläinen Amalia Halttunen Havumäestä on täällä nyt saanut leipä- ja sokerikortit 8.7 eteen käsin, kun sanottu henkilö on ollut Jousan puolella Pajumäessä ja jos hänelle on annettu Jousasta kortteja, niin voitaan ne nyt lakkauttaa. Alfred Hauhanen.

 

Joutsan elintarvelautakunta on heinäkuun 29. päivä 1918 lähettänyt laskutuskirjeen Syväoron Suojeluskunnalle (Syväoron kylä ja rautatieasema sijaitsi Parikkalassa).

1 Jousan Suojeluskunnan lasku vankien palkasta 224:- sisältää 28 vangin työpäivää, a 8 markkaa, mitkä työpäivät on käytetty kysymyksessä olevan viljan sekoittelussa ja siirtämisestä toiseen varastoon, koska meillä oli niin pienet varastohuoneet ettemme saaneet sopimaan kaikkia vastaanottovarastoon, vaan olimme pakoitetut siirtämään osan viljasta toiseen varastoon.

2 Elintarvelautakunta katsoo olevansa oikeutettu laskemaan korko siltä 1½ kuukauden ajalta, minkä ajan lautakunnan varat olivat kiinni mainituissa menoissa 28.4-13.6.1918.

3 Koska lautakunnan kustannukset tekevät yli 900 markkaa kuukaudessa ja koska mainitut viljan keräys kesti noin 1½ kuukautta….

 

Vuonna 1917 elintarvelautakuntaan valituista jäsenistä osa on erotettu kapinallisina, tai kapinaan osallisina. Vuonna 1918 elokuun kokouksessa kunnanvaltuusto ehdottaa elintarvelautakunnan puheenjohtajaksi: 1. sijalle kanttori Lauri Markkula ja 2. sijalle veistokoulunopettaja Paavo Kankkunen ja 3. sijalle kelloseppä J. A. Lahtinen.

Jäseniksi on valittu maanviljelijät: Onni Lehtinen, Tuomas Laakso, August Mikkola, Paavo Kankkunen, Vihtori Törmä, Josef Maunula. Lautakunta astuu toimeensa heti, kun uusi puheenjohtaja on määrätty.

Milloin korttikausi Joutsassa päättyi, siihen en ole löytänyt varmaa vastausta. Jousan Elintarvelautakunnan ”Pääkirjan” kirjanpito on päätetty toukokuun 24. päivä 1921

Yläkuvassa maanviljelijöiden satoilmoitukset rukiin, ohran ja kauran viljelystä. Vuosien 1917-1918 aikana satoilmoituksen on jättänyt 351 tilallista.

Esko Manninen


Valtion saippukortti.