Äskettäisessä Joutsan kunnanvaltuuston kokouksessa tuli esille useampien kuntapäättäjien puheenvuoroissa, että kunnan talousnäkymät eivät välttämättä ole ruusuiset. Sellaisia termejä käytettiin kuin kriisikunta, kaikista luvuista näkee Joutsan vaikean tilanteen, taloudessa palattu lievän riskin alueelle ja niin edelleen.

Nämä lausumat ovat pitkälti perua kunnanvaltuutetuille pidetystä seminaarista, jossa käsiteltiin julkishallinnon talouden ja palvelurakenteiden analyysiin erikoistuneen Perlacon Oy:n raporttia. Tuossa 123-sivuissa analyysissa Joutsan tulevaisuuden tilanne käydään tämän hetkisten tietojen ja lukujen valossa perusteellisesti läpi. Tekijöinä olivat Juha Koskinen KTM, Eero Laesterä, HT ja Tuomas Hanhela KTM.

Sen pääviesti on kiteytettynä, että kriisikuntatarkastelussa taseen alijäämäkriteeri täyttyisi vuonna 2026. Joutsan talous näyttää painelaskelman mukaan jatkossa alijäämäiseltä. Suunniteltujen investointien myötä lainakanta kasvaa kaksinkertaiseksi vuosina 2017–2024.

Lainakanta oli vuoden 2017 tilinpäätöksessä noin 13,4 miljoonaa. Vuonna 2019 summa on jo 19,7 miljoonaa ja kasvaa siitä vielä yli 21 miljoonaan vuoteen 2024 mennessä.

Yrityksen tekemässä painelaskelmassa kunnan saamiin verotuloihin ennakoidaan alenemaa 2018 ja valtionosuuksiin alenemaa 2018 ja 2019. Alijäämän taso pienenee soteuudistuksen jälkeen, mutta taseeseen ehtii kertyä alijäämää melko paljon.

Joutsan asukasluvun ennakoidaan jatkavan laskuaan hiukan kiihtyvänä. Työikäisten määrä laskee, mikä vaikuttaa verotettavaan tuloon. Lasten määrä on melko vakaa vuoteen 2020 asti, mutta laskee tämän jälkeen. Ikääntyminen siis jatkuu ja huoltosuhde laskee.

Hyvänä uutisena mainitaan, että kuntaan maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen jäävät nettomenot ovat verrokkeja alhaisemmat. Uudistus helpottaa Joutsan taloudenpitoa, vaikka sopeuttaminen jäljelle jäävistä palveluista on hankalampaa. Kunta näyttäisi voittavan uudistuksen jälkeisessä rahoitusuudistuksessa.

Mielenkiintoista on kohta, jossa kolme konsulttia ottaa kantaa johtajuuskysymyksiin. Jo kyseisen liuskan otsikko haastaa lukijansa, sillä siinä lukee: Oma sopeuttaminen – ennen kriisiä tai kriisin seurauksena…

Sen mukaan kunnan talouden tila on johtajuuskysymys, ja viime kädessä riippuvainen siitä, kuka haluaa poliittiseksi päättäjäksi ja kuka kunnanjohtajaksi. Talouden tilaan ei ole lakiin perustuvia pakkoja, mutta joku oivaltaa usein myös moraalisen pakon. Onko suurin muutosta vastustava jarruttaja lopultakaan itsehallinnon puolella, vaiko se, joka ei toimi vastuuttomasti?

Velkaantumisesta todetaan, että vaikka itse velkaantuminen saataisiin kuriin, rahoituskulut tulevat kasvamaan. Taantuvan kunnan talouden tasapainottamisessa neuvotaan, että tarpeettomia osia poistamalla varmistetaan kokonaisuuden säilyminen. Hankala, mutta strateginen päätös tulisi tehdä ja panna se täytäntöön nopeasti.

Kunnanjohtaja Harri Nissinen ei ole kovin huolissaan raportin sanomasta. Vastakkainenkin laskelma nimittäin löytyy.

– Kuntaliitto on tehnyt omat arvionsa samoilla tiedoilla jokaisesta Suomen kunnasta. Se osoittaa Joutsalle maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen vuosittain noin +800.000 euron tulosta, joten en ole kovin huolissani kriisikunnaksi päätymisestä.

Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Perlacon Oy:stä kertoo suurimmista eroavaisuuksista kahden laskelman välillä.

– Merkittävin ero syntyy siitä, että Kuntaliiton laskelmissaan käyttämät luvut perustuvat syksyllä kerättyihin kunnan talousarvioihin 2018 ja taloussuunnitelmiin 2019. Me olemme arvioineet kunnan talouskehityksen painelaskelman perusteella, missä lähtötietona käytetään toteutunutta tilinpäätöstä 2017. Painelaskelmaa on oikaistu sovituilla palkankorotuksilla.

Varsinaisissa sote-uudistuksen periaatteissa ei ole laskelmien välillä eroa. Painelaskelmassa otetaan huomioon mennyt kehitys ja tiedossa olevat asiat, vaikkei se varsinainen ennuste olekaan.

 

Painelaskelman periaatteita Joutsan tapauksessa

  • Otettu huomioon tiedossa olevat valtionosuusleikkaukset ja valtionosuusuudistus.
  • Uusi valtionosuusjärjestelmä on mallinnettu tarveperusteisena.
  • Vuotuiset indeksikorotukset ja inflaatio -> 2019 0 %/v. ja tästä eteenpäin 1,5 %/v.
  • Ikääntyminen – kuntakohtainen nettomeno eur/yli 75-vuotias, kuntakohtainen muutos. Jättää huomiotta verotettavan tulon muutoksen eläköitymistilanteessa.
  • Verotulojen muutokset toteutettiin kuntaliiton veroennustekehikon avulla.
  • Korkotasona on kunnan 2017 laskennallinen korkotaso.
  • Lähtötilanteessa kunnan omat arviot toimintakatteen muutoksista 2019 ohitettiin.

Janne Airaksinen

Tutustu koko aineistoon.