Joutsassa on julkaistu viime vuosikymmeninä paljon kylien ja yhdistysten historiikkejä, mutta yksittäisistä suvuista kertovia teoksia ei kovin montaa ole tehty. Nyt tälle saralle on ilmestynyt varsin mittava teos. Pappisissa sijaitsevan Vaihelan tilan vanhaisäntä ja -emäntä Tapio ja Rauni Ruohtula ovat kustantaneet Esko Mannisen ja Leena Riitaojan toimittaman teoksen Vaihelan vaiheita sukupolvien ketjussa.

Manninen ja Riitaoja tunnetaan paikkakunnalla sujuvina paikallishistorian kirjoittajina ja Manninen myös erityisesti mittavasta arkistotyöstään. Varsin kattavasti Ruohtulan suvun ja Vaihelan tilan menneisyyttä onkin kaivettu arkistojen sekä muistitiedon kätköistä, kun tuloksena on 330 valokuvaa ja asiakirjakopiota sisältävä 320-sivuinen kirja.

Kirjassa kerrotaan paitsi Ruohtulan suvun vaiheista, myös yleisesti joutsalaisesta ja luhankalaisesta elämänmenosta 1800- ja 1900-luvuilla. Omat lukunsa on omistettu muun muassa Pappisen kansakoulun perustamisvaiheille sekä kylän järvenlaskuhankkeille.

Ruohtulan suku alkaa olla nykypäivänä harvinaista sorttia, sillä suvun kotitila on ollut samalla perheellä alenevassa polvessa jo 130 vuotta, tosin päätuotantosuunta on matkan varrella vaihtunut maataloudesta maatilamatkailuun.

 

Ruohtuloiden suvun juuret ovat naapuripitäjän puolella Tammijärven Ruohtulan tilalla, joka on ollut jo pitkään toisen suvun hallussa. Ensimmäinen kirkonkirjoista löytyvä Tammijärven Ruohtulan isäntä oli Gabriel Laurinpoika (n. 1690–1761).

Vaihelan tila tuli Ruohtuloiden haltuun vuonna 1888, kun yksi neljästä Tammijärven Ruohtulan pojasta, varusmestari Joonas Ruohtula osti Hartolan Tollinmäen kartanon omistajalta Heinikka-Vuoren ja Vaihemaan maa-alueet. Kyseinen alue oli ollut kartanon niin sanottu etätorppa-alue. Kaupan jälkeen Ruohtulan ostamia tiluksia alettiin kutsua Vaihelaksi.

 

Kirjan toinen toimittaja ja Tapio ja Rauni Ruohtulan tytär Leena Riitaoja toteaa kirjan esipuheessa, että Ruohtulan suvun vaiheissa on nähty ainakin kolme eri sukupolvien tekemää rohkeaa ratkaisua. Ensimmäinen näistä oli Joonas Ruohtulan päätös ostaa Vaihelan tilan alueet vuonna 1888. Viimeisin merkittävä ratkaisu oli Tapio ja Rauni Ruohtulan päätös ryhtyä jo 1960-luvulla maa- ja metsätalouden ohella maatilamatkailun uranuurtajiksi.

Myös keskimmäinen kolmesta päätöksestä on varsin poikkeuksellinen: Joonas Ruohtulan poika – ja siis Vaihelan järjestyksessä toinen isäntä – Pentti Ruohtula päätti vaimonsa Aino-Marjan kanssa jättää Vaihelan vuonna 1935 vuokralle ja muuttaa runsaaksi kymmeneksi vuodeksi maanviljelijöiksi Nurmijärvelle. Muuton pääasiallinen motiivi oli taata perheen lapsille paremmat mahdollisuudet koulunkäyntiin: Nurmijärven yhteiskoulu sijaitsi vain puolen kilometrin päässä Ruohtuloiden ostamista Yli-Mattilan ja Ali-Mattilan tiloista.

Perheen vanhin poika Pekka Ruohtula jäi Nurmijärven maatilojen isännäksi, mutta Pentti ja Aino-Marja palasivat nuorempien lasten kanssa vuonna 1948 Vaihelaan. Maatilan isännyys siirtyi Tapio Ruohtulalle vuonna 1954 ja seuraavana vuonna hänet vihittiin Raunin (o.s. Ahola) kanssa.

Vaihelan tila on edelleen hyvässä kunnossa. Siitä kertoo muun muassa Suomen Hostellijärjestön vuonna 2015 Vaihelaan myöntämä Vuoden hostelli -palkinto. Tällä hetkellä tilaa isännöivät neljännen polven Ruohtulat eli Tapion ja Raunin vanhin poika Juha Ruohtula vaimonsa Birgitan kanssa.

Markku Parkkonen

Vaihelan vaiheita sukupolvien ketjussa -kirjaa on myynnissä Joutsan kirjakaupassa sekä kirjan toimittajilla.

Yläkuvassa: Vaihelassa vietettiin lokakuussa 1922 Pentti (3. vas.) ja Aino-Marja (o.s. Ikonen) Ruohtulan (4. vas.) häitä. Kuvassa vasemmalta Ida Ikonen, Roosa Ikonen, hääpari, Joonas Ruohtula, Katri Ikonen (istumassa selin), Martta Ikonen ja Yrjö Ikonen. Kirjan kuvitusta.

 

Juttuun lisätty 18.6.2018 klo 12.30 tieto siitä, että kirjaa on myynnissä myös kirjan toimittajilla.