Paikallislehti Viitasaaren Seudun päätoimittajan tehtävästä vuonna 2004 eläkkeelle jäänyt pitkän linjan lehtimies Lauri Ahonen on julkaissut omakustanteena muistelmateoksen Kirveen syrjästä kynän varteen. Ahosen kirja on myös Joutsan seutukunnan ihmisille mielenkiintoista luettavaa, sillä Ahonen työskenteli vuosina 1964–1976 Joutsassa sanomalehti Keskisuomalaisen aluetoimittajana.

Ahosen Joutsan-vuosiin ajoittuu ehkä alueen historian suurin kasvupyrähdys, kun paikkakunnalle rakennettiin muun muassa nykyinen Nelostie, Rantasipihotelli Joutsenlampi, Huttulan ravintola, Joutsan liikekeskus sekä suurin osa nykyisistä kerrostaloista.

Erityisen paljon muistelmat keskittyvät luonnollisesti lehtimiehen työhön ja tätä kautta avautuu maisema koko tuolloiseen yhteisöön iloineen ja suruineen.

Toimitustyön ammattilaisena Ahonen on kirjannut muistiinsa ja myös muistelmateokseensa osuvia arvioita paikkakuntien ominaispiirteistä. Esimerkiksi Hartola ja Sysmä ovat 1960-luvulla näyttäytyneet kartanoiden pitäjinä sekä erityisesti Sysmä helsinkiläisen sivistyneistön lomanviettopaikkana. Eivätpä mene nämä arviot suuresti pieleen tänäkään päivänä.

Monia aluetoimittajalle tutuiksi tulleita vaikuttajia ja ihan tavallisiakin kuntalaisia kirjassa mainitaan runsaasti. Joutsan kunnansihteerinä (kunnanjohtajaa ei tuolloin vielä ollut) 1960-luvun puolivälissä oli ”leppoisa piippumies” Olavi Sampo ja Leivonmäellä Olli Haapanen. Mainittakoon, että molemmat mainitut Ollit ovat sittemmin myös julkaisseet muistelmat, joissa Joutsa ja Leivonmäki ovat esillä.

Vielä 1960-luvun puolella Joutsassakin oli vielä vanha murre voimissaan. Ahonen kertoo, että paikallinen viäntäminen tarttui heti Saarijärveltä kotoisin olleen nuoren miehen korvaan. Toinen vahva perinne Joutsassa oli tuolloin tietenkin sahtiperinne. Kuulemma juomaa tarjottiin toimittajallekin usein kahvin sijasta. Ensimmäisellä tarjoamiskerralla Ahonen oli valitellut, ettei voi ottaa, kun on autolla liikenteessä. Tähän  joutsalaisemäntä oli todennut, että ”ei se mitään, se on vain sahtia”.

Sanomalehtityön historian suhteen Ahosen kirjalla on paljon annettavaa. Luonnollisesti tekniikka oli 1960-luvulla vielä lapsenkengissään. Esimerkiksi lehteen menevät aluetoimittajan valokuvat piti lähettää Jyväskylän keskustoimitukseen linja-auton matkassa – kerran muuten myös maaherran autossa. Myös sanomalehtien eettiset säännöt olivat hiukan toisenlaiset. Esimerkiksi kohtalokkaiden liikenneonnettomuuksien jälkeen oli aivan normaali – joskaan ei mieluinen – työtehtävä, että aluetoimittaja kiersi onnettomuudessa menehtyneiden kodeissa pyytämässä kuvia menehtyneistä lehdessä julkaistavaksi.

Luonnollisesti jo tuolloin voimissaan olleet paikkakunnan suurtapahtumat Joutsan Hiihdot sekä Joutopäivät saavat omat tarinansa Ahosen kirjassa. Itse asiassa Ahonen oli yksi Joutopäivien synnyttäjistä yhdessä muiden muassa Veli Töyrylän kanssa.

Ylhäällä näkyvässä kuvassa on kirjan kuvatekstin mukaan ”tanssin jytkettä Joutsan Joutopäivillä Viherinsalmen sillalla 1970-luvun alkupuolella”. Kuva: Lauri Ahosen muistelmateoksen kuvitusta.

Ahosen kirja on mainio dokumentti 1960- ja 1970-luvun ihmisistä ja ilmiöistä Joutsassa ja lähipitäjissä.

Ahosen kirjaa on myynnissä ainakin Joutsan Seudun konttorilla myöhemmin kesällä.

Markku Parkkonen