Rutajärvestä Päijänteeseen virtaava Rutajoki on joutunut aikojen saatossa mukautumaan monella tapaa ihmisen kädenjälkiin. 1800-luvulla Rutajärven vedenpintaa laskettiin kahteen otteeseen. Sen jälkeen – ja jopa aikaisemminkin – muun muassa myllyt, sahat ja tukinuitto jättivät oman jälkensä. Sittemmin tuli kalanviljelyä ja muuta pienimuotoisempaa muokkausta.

Joen alaosia ennallistettiin valtion toimesta 1990-luvulla, mutta yläjuoksua koskien työt jäivät aikanaan kesken. Ely-keskuksen toimenpidesuunnitelmista maininnat tarpeesta löytyvät itse asiassa edelleen.

Yksi Rutajoen, tarkemmin ottaen koko Rutajärven alueen erikoisuuksista on 1980-luvun alussa perustettu säännöstely-yhtiö. Sen tehtävänä on vastata ja hoitaa järven säännöstelystä, eli pitää vedenpinta kesän yli halutulla tasolla. Toisaalla vettä on oltava riittävästi myös Rutajoessa.

Säännöstelytehtävä on annettu yhtiölle aikanaan oikeuden päätöksellä. Periaatteessa yhtiö voisi siis vesilakiin perustuen edellyttää, että kaikki järven kiinteistönomistajat osallistuisivat toiminnan kustannuksiin.

– Yhtiössä on kuitenkin lähdetty vapaaehtoisuudesta. Toki toivomme, että kaikki liittyisivät mukaan, jolloin kustannusrasite jakaantuisi laajemmin. Noin 200 kiinteistönomistajasta jäsenenä on puolet. Kulut katetaan 20 euron suuruista jäsenmaksua perimällä, kertoo yhtiön hallituksen puheenjohtaja, Kolkkapohjassa mökin omistava Jouni Vilkman.

Yhtiön toiminnalle on sikäli välttämätön tarve, että ilman säännöstelyä Rutajärven pinta vaihtelisi paljonkin. Rutajoen vedentarve on puolestaan tärkeä siksi, että siellä käy lisääntymässä muun muassa harvinainen päijänteentaimen.

– Tulevaisuudessa olisi tarve hieman syventää Rutajokea paikkapaikoin, jolloin joki säilöisi vettä hieman enemmän. Myös yläjuoksun kalaportaat olisivat tarpeelliset, listaa Vilkman ja näkee, että säännöstely-yhtiöllä voisi olla rooli, mikäli vesialueiden omistaja ja ely-keskus laittaisivat hankkeet vireille.

Hallituksen sihteerinä toimii Marketta Ranta ja padonhoitajana Esko Laitinen.

Jukka Huikko