Suontee on monien, vielä hyödyntämättömienkin mahdollisuuksien vesistö. Yhteistyöllä hienosta järvialueesta voidaan saada tulevaisuudessa vielä enemmän hyötyä paikallisille asukkaille ja vierailijoille. Näin voi tiivistää lauantaina Joutsan työväentalolla järjestetyn toisen Suontee Symbosiumin sanoman.

Suonteen kalastusalueen, osakaskuntien sekä Joutsan kunnan järjestämän keskustelutilaisuuden yhteenvedossa kalastusalueen puheenjohtaja Jukka Manninen (kuvassa 2. vas.) totesi, että tärkeintä on järven säilyminen puhtaana. Suonteen hyvää vedenlaatua ei välttämättä aina osata asettaa riittävän suureen arvoon.

– Meille paikallisille hyvä ja kirkas vesi on itsestäänselvyys ja se voi myös tehdä meidät passiivisiksi, muistutti Manninen.

Suonteen Ilvessaaresta kotoisin oleva hirvensalmelainen Manninen totesi, että kalastusalueen tekemä edunvalvontatoiminta hyödyttää myös kaikkia vapaa-ajanasukkaita. Kalastusalue on muun muassa tehnyt muistutuksia alueen turvelupahakemuksiin.

– Meidän olisi saatava kaikkien Suonteeseen liittyvien tahojen intressit yhdistettyä. Jos Suontee ei ole puhdas ja houkutteleva järvi, sehän eliminoi rannoilta kaiken mökkiasutuksenkin, sanoi Manninen.

 

Yhteistyön voimaan uskoi myös symbosiumin avaussanat lausunut Joutsan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Heikki Kuurne. Kuurne muistutti, että Joutsan kunnan alueella on noin pari tuhatta ulkopaikkakuntalaisten omistamaa vapaa-ajan asuntoa. Neljän suuren vesistön rannoilla olevassa Joutsassa on rantaviivaa noin 1.300 kilometriä, joten paikalliseen ajatteluun vapaa-ajan ja matkailun näkökulma istuu luontevasti.

– On kuitenkin kysyttävä, olemmeko riittävästi pystyneet hyödyntämään näitä mahdollisuuksia ja huolehdimmeko riittävästi luontoarvoista, pohti Kuurne.

 

Joutsan kunnanvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja, agronomi Lea-Elina Nikkilä (kuvassa oik.) esitteli puheenvuorossaan erilaista tutkimustietoa luonnon ja hyvinvoinnin suhteista.

– Meille suomalaisillehan metsä on ollut jo pitkään ”koti ja kirkko”, mutta vasta äskettäin luonnon hyvinvointivaikutuksia on alettu tutkia tieteellisesti. On esimerkiksi havaittu, että luonnon keskellä tai luonnon lähialueella asuvilla ihmisillä esiintyy vähemmän masennusta, kertoi Nikkilä.

Tutkimusten mukaan luonnonympäristöllä ja siellä liikkumisella on positiivisia vaikutuksia niin fyysiseen, henkiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin.

Nikkilä arvioi, että nykyinen kaupungistumisen kierre ei ole mikään luonnonlaki.

– Uskon, että maaseudun vetovoima alkaa vetää ihmisiä yhä enemmän takaisin maaseudulle. Esimerkiksi vapaa-ajan vietto luonnossa lisääntyy jatkuvasti. Tämä näkyy myös kansallispuistojen kävijämäärien kovana kasvuna.

Myös Nikkilä korosti yhteistyön merkitystä, jotta luontomatkailun ja muun virkistyskäytön tarpeet saadaan sovitettua yhteen.

Suonteen alueen puhtaan veden uhkana ovat turvetuotannon sekä maa- ja metsätalouden päästöt. Nikkilä totesi, että Vapo on jo alkanut varautua turvetuotannon loppumiseen, joten siitä johtuva kuormitus todennäköisesti tulee vähenemään.

– Mutta metsätaloudessa tarvitaan uusia ideoita kuormituksen vähentämiseksi. Pitäisikö metsätaloudessa katsoa koko vesistöjen valuma-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia kokonaisuutena, kysyi Nikkilä.

 

Yrittäjä, Joutsan pitkäaikainen vapaa-ajan asukas ja nykyinen vakituinen asukas Heikki Utula (kuvassa vas.) kehui joutsalaisten palveluhalukkuutta.

– Minulla on periaatteena käyttää mahdollisimman paljon paikallisten yritysten palveluja. Ihmiset ovat täällä mukavampia kuin kaupungissa ja fiilis on paljon rauhallisempi.

Utula kertoi myös esimerkin paikallisten yritysten palvelualttiudesta: hän oli Lapin-matkallaan ostanut pakastetun poron ja hoksannut Joutsaan päin ajaessaan, ettei hänellä ole riittävästi tilaa pakastimessa. Matkalta soitettiin sitten joutsalaiseen rautakauppaan ja lopputulemana kotiinpalaajia ja poronlihaa oli odottamassa valmiiksi päällä oleva uusi pakastin.

 

Keski-Suomen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Timo Meronen (kuvassa 2. oik.) kertoi symbosiumissa Elinvoimainen järvilohi -hankkeesta. Hankkeen lopullisena tavoitteena on elvyttää Saimaan järvilohikantaa risteyttämällä sitä lähialueiden muiden lohikantojen kanssa. Ennen kuin risteytettyjä lohia istutetaan Saimaaseen, niitä istutetaan testinä Suonteeseen, Päijänteeseen ja Puulaan. Ensimmäiset istutukset Suonteella tehdään vuonna 2020.

 

Symbosiumissa nostettiin myös yleisön puolelta esille kysymyksiä. Viime talvena ovat ongelmaksi muodostuneet jäihin hukkuneet hirvet. Hirvien ruhoja on löytynyt ainakin muutamasta Suonteen rannasta ja ne luonnollisesti haittaavat rantojen virkistyskäyttöä. Kuolleet hirvet eivät ole oikein kenenkään vastuulla, joten tähän säännöstöön kaivattiin selvyyttä.

Tilaisuudessa myös muistutettiin siitä, että hakkuutähteitä, esimerkiksi puiden latvuksia ei tulisi jättää rannoille, koska ne haittaavat muun muassa verkkokalastusta ja veneilyä. Samaten perkuujätteistä muistutettiin, että ne tulisi viedä ensisijaisesti kalastajan omaan kompostiin.

Suonteen kuhakantaa koskevassa keskustelussa todettiin, että Pohjois-Suonteella kanta on kohtuullisen hyvä, mutta Etelä-Suonteella liki olematon.

Markku Parkkonen