Maakuntauudistusta valmistellaan myös Keski-Suomessa kiivaasti, vaikka uudistuksen toteutuminen ei olekaan vielä aivan varmaa. Viime viikolla Joutsassa kävivät kunnan päättäjille ja tavallisille kansalaisille maakuntauudistuksesta kertomassa uudistusta Keski-Suomessa työstävät valmistelija Emmi Hyvönen (kuvassa vas.), viestintäharjoittelija Anniina Huusko ja projektipäällikkö Pirjo Peräaho.
Joutsan Seudun toimitus keräsi maakuntauudistukseen liittyviä kysymyksiä ja laati niihin vastauksia viime viikon tilaisuuden sekä muiden lähteiden pohjalta. Vastaukset ovat siis toimittajan arvioita.
Toteutuuko maakuntauudistus?
Toteutuminen ei ole varmaa. Uudistusta ajavalla hallituksella on eduskunnassa vain niukka enemmistö, joten uudistus voi myös kaatua. Asia selvinnee Joutopäiviin mennessä. Mikäli suunnitelmat toteutuvat, uudet maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2020 alussa.
Onko uudistus pelkkää sosiaali- ja terveydenhuoltoa?
Ei ole, mutta sosiaali- ja terveydenhuolto vie tulevan maakunnan budjetista 90 prosenttia. Uudistuksessa uuden maakunnan tehtäviin liitetään soten lisäksi muun muassa ympäristöterveydenhuollon, maaseutuhallinnon ja maatalouslomituksen tehtäviä sekä valtion työvoimahallinnon, ely-keskusten ja aluehallintovirastojen tehtäviä.
Mitä iloa maakuntauudistuksesta on?
Maakuntauudistuksen suurimmat hyödyt seuraavat siitä, että suuri joukko kansalaisten palveluja yhdistetään yhden toimijan hoidettavaksi. Esimerkiksi sote-keskuksen hoitava lääkäri, sosiaalityöntekijä ja työvoimahallinnon työntekijä ovat jatkossa saman työnantajan eli maakunnan palveluksessa. Näin kansalainen saa ilman byrokraattisia rajoja apua tilanteeseensa laaja-alaisesti. Vastaavanlainen esimerkki voisi olla vaikkapa leikkaukseen joutuva ikäihminen. Jatkossa leikkauksen tekevä kirurgi ja vanhusta leikkauksesta kuntoutuksen aikana hoitava kotisairaanhoidon työntekijä ovat molemmat maakunnan palveluksessa. Näin koko hoitoketju toimisi saumattomasti.
Millainen toimintayksikkö tuleva maakunta on?
Joutsa ja Luhanka tulevat uudistuksen jälkeen kuulumaan Keski-Suomen maakuntaan, joka toimii suunnilleen nykyisen Keski-Suomen maakunnan alueella. Maakunta vastaa siis edellä mainituista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä monista muista tehtävistä. Maakunta on alueellaan todella merkittävä toimija. Arvioiden mukaan Keski-Suomen uuden maakuntahallinnon budjetti tulee olemaan noin miljardi euroa. Maakunta on myös alueensa ylivoimaisesti isoin työnantaja, jolla tulee olemaan jopa noin 10.000 työntekijää.
Maakunnan työntekijöiksi siirtyvät muun muassa kuntien sote-puolen työntekijät sekä työvoimahallinnon työntekijät. Esimerkiksi Joutsan kunnasta maakunnan palvelukseen siirtyy noin sata henkilöä.
Mikä tavalliselle kuntalaiselle muuttuu?
Todennäköisesti esimerkiksi tavalliselle joutsalaiselle tai luhankalaiselle muutos ei kovin paljoa näy. Todennäköisesti joutsalaiset ja luhankalaiset käyvät esimerkiksi samalla terveysasemalla kuin ennenkin. Toivon mukaan uudistus kuitenkin parantaa tavallisten kansalaisten palveluja.
Miten valinnanvapaus näkyy joutsalaisten elämässä?
Uudistukseen sisältyvä valinnanvapaus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kansalainen voi halutessaan valita omaksi sote-keskuksekseen joko yksityisen palveluntarjoajan tai maakunnan liikelaitoksen ylläpitämän keskuksen. Valinnanvapauden toivotaan luovan palveluntuottajien välille kilpailua, joka johtaisi palvelujen laadun paranemiseen. Ei ole kuitenkaan sanottua, että esimerkiksi Joutsaan edes syntyisi muita kuin julkisen tahon ylläpitämä sote-keskus. Näin monella pienellä paikkakunnalla valinnanvapaus saattaa jäädä teorian asteelle.
Maakuntauudistuksen henki on muutenkin se, että julkisten palveluntuottajien rinnalle toivotaan syntyvän yksityistä ja kolmannen sektorin palvelutuotantoa. Periaatteessa voisi olla esimerkiksi mahdollista, että paikallinen yritys voisi hoitaa vaikkapa paikallisesti työnvälityksen palveluja.
Kuka käyttää valtaa uudessa maakunnassa?
Valtaa käyttää ainakin periaatteessa ensi lokakuun lopulla maakuntavaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuustoon valitaan Keski-Suomessa 69 valtuutettua, joten laskennallisesti Joutsan seutukunnalta pitäisi saada vaaleissa läpi 1–2 valtuutettua. Valtuustopaikkoja tärkeämpää todennäköisesti on se, kuinka hyvät vaikuttamisyhteydet paikallisilla kunnallispoliitikoilla on maakuntatason vahvoihin päättäjiin ja viranhaltijoihin. Varsinkin 13-henkiseen maakuntahallitukseen valittavat henkilöt ovat käytännössä hyvin vahvoja maakuntavaikuttajia.
Valtio ohjaa maakuntien toimintaa tiukemmin kuin kuntien toimintaa, joten maakuntavaltuuston suhteellinen valta on pienempi kuin kunnanvaltuustojen. Maakuntaan perustetaan myös kuntien tapaan lautakuntia.
Lisäksi kansalaiset voivat vaikuttaa maakunnan asioihin muun muassa nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston kautta. Näihin elimiin tullaan näillä näkymin valitsemaan edustaja jokaisesta maakunnan kunnasta. Suunnitteilla on myös maakunnallinen aloiteoikeus sekä mahdollisuus neuvoa antavaan kansanäänestykseen.
Kuka omistaa jatkossa sote-rakennukset?
Keskussairaalat siirtyvät uudistuksessa valtakunnallisen Maakuntien tilakeskuksen omistukseen. Kuntien sote-rakennukset taas jäävät kuntien omistukseen. Näitä tiloja vuokrataan sitten palvelujen toteuttajille eli maakunnalle tai mahdollisesti yksityisille toimijoille. Vuoden 2023 alusta lukien maakunnat eivät sitoudu enää vuokraamaan kaikkia nykyisiä sote-rakennuksia, joten osa näistä rakennuksista saattaa jäädä tyhjilleen kuntien omistukseen. Todennäköisesti ainakin Joutsan uusi rakennettava sote-keskus säilyy käytössä pitkälle tulevaisuuteen. Kunnat ovat reagoineet sote-rakennusten tulevaisuuteen siten, että monessa kunnassa esimerkiksi vanhusten palvelutaloja on myyty isoille hoiva-alan yrityksille.
Mitä asioita uudistuksen jälkeen jää kunnille?
Kunnat hoitavat jatkossakin muun muassa koulutuksen ja teknisen toimen sekä kunnan kehittämisasiat. Esimerkiksi lasten, nuorten ja perheiden palveluista jää kunnille 85 prosenttia ja vain 15 prosenttia siirtyy maakunnille.
Yleisesti ottaen kuntien talouden ennustettavuus paranee, kun esimerkiksi erikoissairaanhoidon tai lastensuojelun kustannukset siirtyvät maakunnan vastuulle.
Markku Parkkonen
Loading ...
