Ainakin Joutsan Seudun keskustelupalstoilla on äskettäin ihmetelty, miksei kuntaan ole tullut yhtään pakolaisperhettä niin sanotuille kuntapaikoille. Sekä Joutsa että Luhanka päättivät viime vuoden puolella, että kunnat tarjoavat pakolaisperheille kuntapaikkoja yhteensä 20 henkilölle kummassakin kunnassa.
Toistaiseksi kuntapaikoille ei ole ollut tulijoita, koska perheellisten pakolaisten määrä on koko maassa tasaantunut, eivätkä pakolaiset ole ensisijaisesti tulossa pienille maaseutupaikkakunnille.
Vaikka pakolaisia ei olekaan seudulle tällä hetkellä tulossa, Suomen Punaisen Ristin Joutsan, Luhangan ja Toivakan osaston monikulttuurisuustyöryhmän mielestä kunnissa kannattaisi nyt tarttua aktiivisesti maahanmuuttajien kotoutukseen.
– Ennusteet kertovat, että ennemmin tai myöhemmin edessä on jälleen uusi pakolaisvirta. Siksi olisi hyvä valmistautua jo nyt, toteaa SPR:n monikulttuurisuustyöryhmän puheenjohtaja Ilona Savitie (kuvassa keskellä).
Savitie sekä ryhmän toinen jäsen, pitkään ammatikseen kotouttamisen parissa toiminut Sari Nummela (kuvassa vas.) korostavat, että monikulttuurisuuskysymykset eivät suinkaan liity pelkästään pakolaisiin.
– Esimerkiksi Joutsan lukiollahan on jo ollut kansainvälisyys vahvasti esillä. Useimmat joutsalaisetkin nuoret tulevat elämässään tarvitsemaan monikulttuurisuustaitoja, koska maailma kansainvälistyy väistämättä, sanoo Sari Nummela.
Savitie ja Nummela muistuttavat, että Joutsassa on tälläkin hetkellä monia ulkomaalaistaustaisia asukkaita, arviolta noin 70–90 henkilöä. Todennäköisesti myös avioliittojen kautta tapahtuva ja työperäinen maahanmuutto tulevat lisääntymään. Tällaisetkin tulijat tarvitsevat kotouttamispalveluja, ja laki kotoutumisen edistämisestä velvoittaa kuntia niitä järjestämään.
SPR:n työryhmässä ollut Puulan seutuopiston vs. rehtori Mika Hagelin (kuvassa oik.) muistuttaa, että maahanmuuttajia auttaessa oppii itsekin paljon eri kulttuureista. Hagelin itse on ollut mukana kotipaikkakunnallaan Lahdessa Suomen pakolaisavun toiminnassa.
Kunnan työntekijänä Hagelin myöntää, että kunta voisi tehdä enemmän yhteistyötä maahanmuuttajien kotouttamisen toimintamallin kehittämisessä muun muassa SPR:n monikulttuurisuustyöryhmän, kuten myös muidenkin toimijoiden kanssa. Tässä tapauksessa kunta hyötyisi aktiivisesta vapaaehtoistyöryhmästä ja heidän verkostoistaan ja toisaalta paikalliset toimijat voisivat vaikuttaa asiassa.
Kaikki kolme toteavat, että tilanne on samanlainen monessa muussakin pienessä kunnassa. Joutsassa kotouttamisen kehittämistä on haitannut myös henkilökuntavaje ja henkilöstön vaihtuvuus.
– Jos kuitenkin haluttaisiin, että kotouttaminen olisi tehokasta, pitäisi olla matalan kynnyksen palveluja ja hallinnossa hyvä yhteistyö. Kunnan kotouttamistyöryhmä olisi tässä avainasemassa. Kaikkea ei voi siirtää vapaaehtoisten vastuulle, muistuttaa Sari Nummela.
Nummela korostaa, ettei esimerkiksi Helsingissäkään kotouttaminen ollut kunnossa vielä parikymmentä vuotta sitten.
– On ymmärrettävää, ettei Joutsassa järjestelmä ole valmiina, mutta sitä pitäisi ryhtyä aktiivisesti kehittämään. Uusien toimintamallien kehittäminen siinä vaiheessa, kun tilanne on jo päällä, on liian hidasta. Pienissä kunnissa kehittäminen vaatii kekseliäisyyttä. Joutsassakin on ikään kuin paljon kokonaisuuden osasia, mutta puuttuu se liima, joka liimaisi osaset yhteen. Jossain määrin kotouttamistoimia on kunnassa aikaisemminkin tehty, mutta nykyinen malli ei ole riittävän toimiva ja kustannustehokas.
Nummela myös muistuttaa siitä, että maahanmuuttajilla on samoja oikeuksia ja velvollisuuksia kuin kantaväestöllä. Esimerkiksi yhdenvertaisuuslaki suojaa myös ulkomaalaistaustaisia.
Markku Parkkonen
Loading ...
