Suonteen, Puulan sekä Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueet ovat perustaneet 18. tammikuuta Elinvoimainen järvilohi -yhdistyksen Joutsaan elvyttämään erittäin uhanalaista järvilohta. Viime vuonna kalastusalueiden aloitteesta käynnistetyssä samannimisessä hankkeessa vahvistetaan Saimaan järvilohen heikkoa perimää vahvempien lohikantojen avulla.

Hankkeessa risteytetään Saimaan järvilohta Tornionjoen ja Nevajoen lohien kanssa. Vaikka nämä ovat merilohia, ne ovat käytännössä Saimaan järvilohen lähisukulaisia.

Marko Luhtala Elinvoimainen järvilohi ry:stä kertoo, että parhaillaan eletään jännittäviä aikoja. Paltamon tutkimusasemalla odotetaan iloista perhetapahtumaa hetkenä minä hyvänsä.

– Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden mukaan viime syksynä hedelmöitetyt noin 200.000 mätimunaa alkaa kuoriutua aivan näinä aikoina. Alustavien tulosten mukaan Saimaan järvilohen ja Nevajoen lohen risteytykset ovat pärjänneet näistä meidän eri kombinaatioista selkeästi parhaiten mukaan lukien puhtaat järvilohet. Saamme enemmän tuloksia touko–kesäkuun vaihteessa, kun poikaset ovat kuoriutuneet ja ne on siirretty kasvatusaltaisiin, kertoo Luhtala.

Istutuskokoisia nämä ensimmäiset lohet ovat vuonna 2020. Kalastusalueiden ei kuitenkaan tarvitse odottaa istutuksia näin pitkään, sillä jo vuoden 2019 keväällä järviin istutetaan virikekasvatettuja Saimaan järvilohia. Suonteen kalastusalueen vesiin olisi tulossa näin ollen pari tuhatta poikasta. Näin päästään tutkimaan uudenlaisen kasvatusmenetelmän vaikutusta järvilohen elinvoimaisuuteen.

Tässä kansainvälisestikin ainutlaatuisessa hankkeessa on kalastusalueiden lisäksi mukana Suomen johtavat järvilohiasiantuntijat Luonnonvarakeskuksesta, ely-keskuksesta, maa- ja metsätalousministeriöstä sekä Helsingin, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoista. Saimaan järvilohikannan geeniperimä on heikentynyt merkittävästi, koska järvilohi ei ole päässyt lisääntymään luontaisesti 50 vuoteen. Koko Saimaan järvilohikantamme on riippuvainen kalanviljelystä ja asiantuntijoiden mukaan nykyiset järvilohet ovat peräisin alle kymmenestä yksilöstä. Saimaan järvilohi onkin yli 50 tutkitusta lohikannasta kaikkein sisäsiittoisin.

Heikko perimä näkyy muuttuneena käyttäytymisenä, fyysisinä vikoina ja poikasten heikentyneenä elinvoimaisuutena. Yhdistyksen mukaan voidaan sanoa, että vaikka Saimaan järvilohia on lukumääräisesti enemmän kuin saimaannorppia, on järvilohi itse asiassa uhanalaisempi laji.

– Meillä on tulossa muutenkin mielenkiintoinen kesä. Tarkoituksena on muun muassa tehdä poikasilla luonnonruokintakokeita eli katsoa, miten eri risteytykset oppivat syömään luonnonravintoa, kuten planktonia ja hyönteisiä. Nopea sopeutuminen luonnonravintoon on tietysti järviolosuhteissa aivan keskeinen ominaisuus, joka on laitoskasvatetuilla kaloilla valitettavasti heikentynyt.

Koetta varten Paltamoon on hankittu yli 400 laatikkoa, joista rakennetaan käsityönä testialustoja. Laatikoista leikataan päädyt irti ja ne korvataan terässihdeillä, joista vesi pääsee läpi mutta poikaset eivät. Laatikot on nyt rakennettu ja niitä laitetaan parhaillaan valmiiksi ulkoaltaisiin. Laatikoiden pohjalle tulee vielä sangollinen kiviä suojapaikoiksi poikasille ja kasvualustaksi planktonille. Heinäkuun lopun jälkeen poikasten elämän kaikkein kriittisin vaihe on ohi.

Ylläolevassa kuvassa on hedelmöitettyjä mätimunia Paltamossa. Näistä voi hyvinkin joku yksilö uida tulevaisuudessa Suonteella.

Janne Airaksinen

Kuva: Marko Luhtala