Joutsalaisen Anna Vesan kuolemaan on liittynyt mysteeri. Annan isä ilmoitti seurakunnalle sisällissodan jälkeen, että hänen tyttärensä oli sanottu kuolleen punaisten panssarijunassa Lahdessa.

Anna Vesa syntyi Joutsassa 1.10.1898. Hänen vanhempansa asuivat Uimaniemen Havulassa mäkitupalaisina. Anna pääsi ripille 1914 ja oli yhden vuoden piikana nykyisen Joutsenlammen lähellä Väihkölässä.

Tavalla tai toisella Anna päätyi tehtaalle töihin Hyvinkäälle. Todennäköisesti hän asui Hyvinkäällä vain joitain kuukausia, koska hän ei ottanut kaupunkiin edes muuttokirjoja. On epäselvää, nousiko hän punaisten panssarijunaan 5 sen toimiessa Hyvinkään alueella 20.4.1918 vai liittyikö hän Hyvinkäällä samoihin aikoihin perustettuun naiskaartiin. Molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia, koska sekä panssarijuna että naiskaarti päätyivät huhtikuun lopun sekasorrossa Lahden länsipuolelle Hollolan Okeroisiin.

Panssarijunaan Anna ei kuitenkaan kuollut. Lahden taistelujen päätyttyä punaisten tappioon saksalaissotilaat vangitsivat hänet Okeroisissa 1.5.1918 ja luovuttivat hänet suomalaisille. Muiden naisvankien tavoin hänet kuulusteltiin Lahdessa toukokuun alkupäivinä. Hänestä laadittiin pidätyskortti (kuva ylhäällä), jonka mukaan hän oli palvellut punakaartissa perunankuorijana. Todennäköisesti Anna itse sanoi näin välttyäkseen ankarammilta rangaistuksilta.

Perunankuorijan sijaan kuulustelijat määrittelivät Annan naissotilaaksi. Pitipä tämä paikkaansa tai ei, kuolemaa se merkitsi. On arvioitu, että teloituspäätöksiä tehtiin osin pelkän vaatetuksen perusteella – housuihin pukeutuneet naiset olivat suurimmassa vaarassa tulla surmatuiksi. Tämä on kuitenkin vain olettamus, koska Lahden kenttäoikeuden pöytäkirja on kadonnut.

Enempää Annasta ei tiedetä. Valkoiset toimeenpanivat Lahdessa Suomen historian laajimman naissurman ilmeisesti helatorstaiyönä 9.5.1918. Anna Vesa teloitettiin noin kahdensadan muun nuoren naisen tavoin. Uimaniemen tytön elämä päättyi 19-vuotiaana joukkohautaan.

Lahden massateloitukset suoritti Hans Kalmin pataljoona, jossa palveli oppi-isänsä Lauri ”Tahko” Pihkalan tavoin urheilumies Esa Ahvenainen, yksi Joutsan Pommin perustajista. Ei ole varmaa osallistuiko Ahvenainen teloituksiin itse, mutta ainakaan ne eivät tuoneet hänen maaliskuussa kaatunutta veljeään takaisin.

Anna Vesan perhe ei ilmeisesti koskaan tullut tietämään totuutta tyttärensä viimeisistä päivistä. Hänen vanhempansa kuolivat Joutsassa 1940-luvulla. Tietokirjailija Tauno Tukkinen löysi Annan ja muiden Lahdessa ammuttujen naiskaartilaisten pidätyskortit Kansallisarkistosta ja julkaisi tiedot vuonna 2007. Muita naisia ei Joutsasta sisällissodassa menehtynyt.

Tapio Nurminen
Tapio Nurminen kertoo kevään ja kesän aikana muutaman tarinan vuoden 2018 kapinakeväästä. Jos joku tietää näistä tapahtumista lisää, Joutsan Seudun toimitus ottaa palautetta vastaan.

 

Saksalaissotilaita ja näiden vangitsemia punakaartilaistyttöjä Lahdessa. Kuvan henkilöiden nimet eivät ole tiedossa.