Kun katsot vanhaa kivitaloa Helsingissä, saatat nähdä siinä joutsalaista osaamista

On aamuvarhainen hetki, tuskin edes kukonlaulun aika, kun joutsalaista osaamista lähdetään jälleen kerran viemään Etelä-Suomeen. Tälläkin kertaa kyse on Helsingin suunnasta, kuten niin usein viimeisten vajaan 30 vuoden aikana.

Samalla sopii miettiä, että mikä joutsalainen yritys on muuttanut eniten Helsingin katukuvaa?  Pitkät myyntireissut ovat arkea tämän joutsalaisen yrityksen myyntipäällikölle Jouni Lavialla. Tehtaalla osataan, ja yrityksen ovet ja ikkunat ovat vaativissa saneerauskohteissa toimivien ammattipiirien arvostamia, mutta ilman kauppamiestä ne eivät maailmalle lähde. Vastaus kysymykseen on tietenkin Profin Sydänpuu Ikkunat ja Ovet Oy:n Joutsan tehdas.

Tällä kertaa Lavia käy Espoon Tapiolassa, Asunto-osakeyhtiö Mäntyviita 3:ssa. Kyse on jälleen vaativasta kohteesta, jonka on suunnitellut Viljo Revell, kansainvälisesti yksi tunnetuimmista arkkitehdeistämme. Vuonna 1954 rakennettu talo oli Tapiolan ensimmäisiä kerrostaloja.

Nyt aika on tehnyt tehtävänsä, ja Mäntyviita 3 on ison remontin alla.

– Tämä on lukumääräisesti yksi suurimpia ikkunatoimituksiamme, 454 ikkunaa tuotetoimituksena pääurakoitsijalle. Ikkunamalli piti hyväksyttää kaupungin rakennusvalvonnalla, sillä Tapiolassa on ihan oma ikkunamallinsa, mainitsee Lavia.

Työmaalla vierailun aikana mukana olevalle toimittajallekin selviää, että arkkitehti on suunnitellut tähän taloon poikkeuksellisen erikoisen ikkunatyypin. Ikkunan mukana seuraa kiinteästi osa seinärakennetta. Se taas tarkoittaa räätälöityä kohdetta Sydänpuu-tehtaalle, kuten usein ennenkin.

Ulos tultaessa Lavia viittoilee kädellään suuntia ja luettelee taloyhtiöiden nimiä. Samalla alueella on neljä kohdetta 500 metrin sisällä, joissa kaikissa on Profin Sydänpuun ikkunoita. Eli satamäärin joutsalaisen teollisuuden tuotteita. Pois lähtiessä Lavian puhelin soi, ja keskustelun päätteeksi hän antaa ymmärtää, että aivan lähistöltä saattaa tulla lisää töitä. Yksi tarjous on selkeästi menossa läpi.

Kun pienetkin kohteet huomioidaan, yksinomaan Suur-Helsingissä on satoja taloja, joissa on Profin Sydänpuun ikkunoita. Ikkunat ovat tehtaan päätuote, vaikka toki oviakin menee kaupan. Turussa tilanne on jokseenkin sama, eivätkä nämä kaksi kaupunkia ole tietenkään ainoita paikkoja, minne joutsalaista osaamista on myyty.

Miten tällaiseen tilanteeseen on päästy? Lavia antaa ansaitun kunnian Tarmo Tammiselle, joka veti Sydänpuu-yhtiötä ennen sen myyntiä pudasjärveläiselle Profin Oy:lle vuonna 2013. Hän teki 80-luvun lopulla markkinatutkimuksen siitä, mitä alalla oikeasti tarvitaan. Kävi ilmi, että arkkitehdit valittivat, ettei laadukkaita puuikkunoita enää tahdo löytyä, koska tekijäkunta oli vanhentunut ja tietotaito katoamassa.

Ensiksi on syytä ymmärtää, että yritys toimii markkinaraossa, jossa kohteina ovat yleensä aina suojellut rakennukset. Tyypillinen tapaus on rakennettu joskus 1900-luvun alun tienoilla. Näissä remonteissa materiaalit pitää hyväksyttää lupaviranomaisella, eikä niihin sallita bulkki-ikkunoita. Alumiinipuitteinen ikkuna on monessa paikkaa erinomainen, mutta Profin Sydänpuun kohteissa ne ovat poikkeuksetta käsityötä olevia puuikkunoita. Samanlaisia kuin alkuperäiset puuikkunat ei monikaan yritys toimita, sillä niissä on käsityön osuus korkea.

– Vaikka markkinarako on pieni ja tekijöiden määrä valikoitu, on turha luulla, ettei kilpailua olisi. Sitä on. Ja se on kovaa, toteaa Lavia ykskantaan.

Laadukkaan tuotteen ohella ankarassa kisassa pärjätään myös kokonaislaadulla. Se tarkoittaa suomeksi sitä, että homma toimii. Kun satojen ikkunoiden kohde otetaan remontin alle, tilaajan pitää pystyä luottamaan, että toimitukset sujuvat varmasti aikataulussa ja ovat sitä mitä pitääkin.

– Usein meiltä pyydetään konsultaatiota, ja pääsemme arkkitehdin kanssa pohtimaan, kuinka jokin kohde tulisi toteuttaa. Se kertoo, että meillä on tietotaitoa, johon luotetaan.

Lavia ajaa tätä juttua varten kierroksen Helsingin kantakaupungissa. Kierros alkaa Kruunuhaasta Sotakorkeakoulun edestä.

– Sotakorkeakoulu oli ensimmäisiä kohteita vuonna 1990-luvulle tultaessa. Hotelli Helka oli aivan ensimmäinen. Nämä ikkunat ovat Tarmon [Tamminen] innovaatioita, ja niillä pärjätään edelleen. Sydänpuun tuotteita arvostetaan pääkaupunkiseudun ammattipiireissä.

Kierros jatkuu kapeilla kaduilla ja kujilla. Vanhaa ja komeaa on Helsingin kantakaupungin arkkitehtuuri, täynnä jugend-kivitaloja. Katujen varsille työnnetyt lumet kaventavat väyliä entistäkin enemmän, ja Lavia toteaakin vakavissaan, että auton nelivetoa ei tarvitse missään muualla kuin Helsingissä ajaessa.

Ajaessaan hän osoittaa tavan takaa kohteita, joista löytyy Profin Ikkunat ja Ovet -tehtaan ikkunoita. As Oy Borg, As Oy Työväentuki, Ruotsin suurlähetystö, Sofiankatu, Linnankatu… Lista on pitkä, pelkästään Katajanokalta löytyy kymmenen kohdetta. Jos poikkeaisimme vielä sivukaduille, kohteita löytyisi lisää. Usein muutaman sadan metrin säteelle mahtuu lukuisia asiakkuussuhteita.

Eiraan siirryttäessä eteen tulee yksi juuri valmistumassa oleva kohde. Vastikään remontoidut Puistokatu 7 ja 9 ovat oikeita lippulaivakohteita, sillä niiden pinnat hohtavat talvisessa auringossa uutuuttaan ja puhtauttaan. Uusia ikkunoita korostaa syöksytorvien ja smyygien kuparinen hohde.

Lavia nousee autosta ulos tuntemaan onnistumisen elämystä. Hän ei ole tätä ennen ehtinyt nähdä kohteita valmiina.

– Tällaisina hetkinä tuntee tyydytystä työstään, kun näkee tuollaista jälkeä valmiina. Hienoja taloja, joissa kriteerit olivat kovat. On hienoa, että meillä on sellaista osaamista, jonka ansiosta pääsemme tekemään tuollaisia kohteita.

Matka jatkuu. Asunto-osakeyhtiö Eira-Maja sijaitsee Kapteeninkadulla, ylväänä vähintään satavuotiaassa loistossaan.

– Tuo kohde tehtiin nelisen vuotta sitten. Käytännössä suunnilleen koko korttelissa on meidän tekemät ikkunat.

Ohitamme Helenin konttorin, Helsingin energianjakelun hermokeskuksen, jonka sisälle paistaa parhaillaan talviaurinko läpi joutsalaisikkunoiden. Haastattelu jatkuu siitä vähän matkan päässä sijaitsevalla Kaapelitehtaalla. Kaapelitehtaan ylläpitäjillä on vastuullaan eräänlaisen Iisakin kirkon rakentaminen. Rakennuksessa on nimittäin niin lukematon määrä ikkunoita, että kaupunki pystyy uusimaan niitä vain yksi siivu kerrallaan. Yhteistyökumppaniksi on valikoitunut Profin Oy:n Joutsan tehdas, joka on toimittanut paikalle asennettavaksi jo satoja ikkunoita, eikä talo ole vieläkään valmis.

Kierros sisälsi 14 kilometriä puikkelehtimista autolla pitkin Helsingin kantakaupungin sokkeloissa. 27 kiinteistöä, joissa Profinin ikkunat. Sivukaduille poikkeaminen olisi tuplannut kohteiden lukumäärän.

Aika hyvin.

 

 

Info

• Pudasjärvellä toimiva Profin osti liiketoiminnot Puusepänliike Tammiselta vuonna 2013.
• Sydänpuu Ikkunat ja Ovet -tuotenimen ikkunoita ja ulko-ovia on käytetty vaativissa saneeraus- ja restaurointikohteissa.
• Yhtiön tuotteita on myyty kotimaan lisäksi Pohjoismaissa sekä Venäjällä.
• Profin Sydänpuu Ikkunat ja Ovet työllistää Joutsan tehtaalla tuotannossa noin 20 henkeä, toimihenkilöitä viisi.
• Liikevaihto noin kolme miljoonaa euroa vuositasolla.
• Toimitusjohtaja, pääomistaja, Mikko Haapala. Koko yrityksen pääkonttori Pudasjärvellä.

 

 

 

Mallisto tehtiin vanhojen puuikkunoiden detaljien pohjalta

Sydänpuulla tarkoitetaan tässä yhteydessä, eli puisten ikkunoiden ja ovien valmistuksessa Pohjolassa hitaasti kasvanutta mäntyä. Tällöin puu on tiheäsyisenä tiheämpää, mikä lisää sen kestävyyttä rakentamisessa.

Puuaines hankitaan maamme eri kolkilta sijaitsevilta sahoilta. Pinnanmyötäisen sahaustavan ansiosta puun vääntyily vähenee ja se säilyttää muotonsa paremmin.

Sydänpuu-tuotemerkin ikkunoissa on monta yksityiskohtaa, jotka ovat kadonneet viimeistään alumiinisten massaikkunoiden myötä. Näissä puuikkunoissa on tippanokat ja lasituskittaus. Tippanokka on ulkopuitteen alareunassa oleva vedenohjain. Näin vesi ei valu ikkunan rakenteeseen, eikä alapuoliseen seinään.

Lasituskittauksella kiinnitetään ulkopuitteen lasi ikkunan rakenteeseen. Tämä on vesitiivis, mikä estää kosteuden menemisen lasin ja puun väliin. Pintakäsittely voidaan tehdä siveltimellä, jolloin siveltimen jälki jää näkyville perinteiseen tyyliin.

Ovissa käytetään myös vanhaa puusepänosaamista samalla periaatteella kuin ikkunoissa. Ovissa korostuu etukäteen konsultointi arkkitehtien kanssa. Sydänpuun ovissa käytetään nykyään harvinaista tippanokkaa, joka ohjaa veden pois rakenteesta.

Janne Airaksinen

 

 

 

 

Katso video Sydänpuu-ikkunoiden tuotannosta: